Sosionomin koulutus ja työnkuva

Sosionomiopiskelijat Anni Mäkilä, Emma Ilola ja Sanni Kilponen

Tämän kirjoittajina toimii kolmannen vuoden sosionomi opiskelijat Anni, Emma ja Sanni. Olemme aloittaneet opinnot vuonna 2020 syksyllä Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Sosionomin työnkuva on laaja. Sosionomin työssä pääset edistämään asiakkaiden hyvinvointia, ohjaamaan, ehkäisemään syrjäytymistä sekä tukemaan sosiaalista kuntoutumista.

Sosionomikoulutus antaa pätevyyden toimia koko sosiaalialalla eri asiakasryhmien kanssa. Koulutuksessa valitaan lisäksi neljästä eri suuntautumisvaihtoehdosta itseä kiinnostava vaihtoehto, joka syventää osaamista tiettyyn asiakasryhmään. SAMKissa suuntautumisvaihtoehdot ovat varhaiskasvatus, lastensuojelu ja nuorisotyö, erityiskasvatus sekä aikuissosiaalityö. Sosionomiopinnot sisältää 210 opintopistettä ja kestää keskimäärin 3,5 vuotta.

”Valitsin sosionomi koulutuksen, koska tiesin haluavani työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Sosionomin työpaikka mahdollisuudet ovat niin laajat, joten luotin siihen, että oma kiinnostuksen kohde löytyy opintojen aikana. Olen ollut tyytyväinen Satakunnan ammattikorkeakoulun opetukseen, mutta olisin kuitenkin kaivannut itsenäisesti tehtäviä suorituksia enemmän. Opinnoissa lähes kaikki on tehty erilaisissa ryhmissä. Opinnot on antanut mahdollisuuden myös työntekoon koulun ohella. Työn kautta on varmistunut oma fiilis siitä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.”  – Sanni

Työpaikkamahdollisuuksia on runsaasti eri paikoissa, esimerkiksi koulussa voit työskennellä kuraattorina, koulusosionomina tai koulun perhetyöntekijänä. Varhaiskasvatuksessa työskennellään nimellä varhaiskasvatuksen sosionomi, johon vaaditaan varhaiskasvatuksen erilliset opinnot. Varhaiskasvatuksen sosionomina työskentelet perheiden kanssa yhteistyössä ja olet tukemassa perheiden hyvinvointia matalalla kynnyksellä. Toteutat varhaiskasvatusta kasvatuskumppanuutena vanhempien kanssa. Kaksi meistä on valinnut suuntautumisekseen varhaiskasvatuksen.

”Valitsin suuntautumisvaihtoehdoksi varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatuksessa pääsee työskentelemään iloisessa työympäristössä, koska lapset ovat pääsääntöisesti iloisia ja hyvän tuulisia. Työssä pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan monipuolista toimintaa. Koen työn todella tärkeäksi ja työssä tärkeää itselleni on lasten ja vanhempien aito kohtaaminen ja kuunteleminen. Minulle on tärkeää, että lapset viihtyvät varhaiskasvatuksessa ja voivat luottaa kasvattajiin ja kokea olonsa turvalliseksi.” – Sanni

”Valitsin varhaiskasvatuksen opinnot, koska haluaisin tulevaisuudessa työskennellä lasten parissa ja mahdollisesti päiväkodissa. Koska varhaiskasvatuksen sosionomin työ vaatii riittävät opintopistemäärät varhaiskasvatuksen opintoja pätevyyden saamiseksi, valinta tuntui helpolta. Varhaiskasvatuksessa pidän erityisesti siitä, että työtä tehdään tiimeissä ja että työ on luovaa.” – Anni

Lastensuojelussa sosionomi voi työskennellä esimerkiksi sosiaaliohjaajana tai perhetyöntekijänä. ”Lastensuojeluammattilaiset tekevät neuvonta- ja ohjaustyötä sekä asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistavaa muutostyötä ammatillisen osaamisensa puitteissa.” (THL)

Erityiskasvatuksessa pääset työskentelemään eri ikäisten erityistukea vaativien ihmisten parissa.

Aikuissosiaalityössä voi työllistyä muun muassa päihdetyöhön, vankilaan tai mielenterveystyöhön, erilaisiin ohjaus ja neuvontatehtäviin. ”Aikuisten parissa tehtävä työ sisältää hyvinvoinnin edistämistä, pulmallisten elämäntilanteiden ennalta ehkäisemistä ja vaikeiden elämäntilanteiden ratkaisemista.” (DIAK)

”Aikuissosiaalityön opinnoissa on laaja mahdollisuus opiskella eri kursseja rikosseuraamustyöstä päihdetyöhön ja työelämässä on monia asiakasryhmiä, joiden kanssa työskennellä. Aikuissosiaalityön opinnoista on hyötyä työskennellessä muuallakin kuin aikuissosiaalityön työpaikoissa, sillä myös esimerkiksi lastensuojelussa työskennellään tiiviisti yhdessä vanhempien kanssa.” – Emma

Sosionomina voit olla myös töissä vanhusten parissa. Osaat arvioida palveluntarvetta ja toteutat viriketoimintaa. Sosionomi näkee ikääntyneet osana yhteiskuntaa ja osaa tukea ikääntyneitä ja ajaa heidän etuaan, silloin kuin he eivät enää itse siihen kykene. Sosionomin vastuulla on usein vanhustyön kehittäminen. (Vesanen & Vähätalo, 2017).

Sosionomina kohtaat työssäsi erilaisia ihmisiä. Sosionomina voit työskennellä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Sosionomin työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Työtä hakiessa siis valinnan varaa löytyy.

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/hallinto/lastensuojelun-sosiaalityontekijan-kelpoisuus-ja-tehtavat

https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/ammatit-ja-patevyydet/ammatit-ja-tutkinnot/sosionomi-amk/

https://dialogi.diak.fi/2019/12/18/aikuisten-parissa-tyoskenteleva-sosionomi-edistaa-hyvinvointia-ja-osallisuutta/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129938/Vesanen_Veera_Vahatalo_Kiira.pdf;jsessionid=74721451FEE77899C537569845A2C834?sequence=1

Pyhän Lucian kiehtova ja koskettava tarina

Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelija Kirsi Rutanen

Lucian päivää vietetään 13.12. Lucian ja hänen elämänkertansa on liitetty monenlaisia legendoja. Hänen historiallisuudestaan ei ole kuitenkaan epäilystä. Lucian tarina on monin tavoin mielenkiintoinen, kiehtova ja surullinen.

Kauniin Lucian elämä

Suloinen Lucia syntyi vuonna 283 Sisiliassa Syracusan kaupungissa rikkaan ja ylhäisen perheen tyttäreksi. Tytön isä kuoli hänen ollessaan nuori ja koska Rooman valtakunnassa naisilla piti olla miespuolinen holhooja, Lucia kihlattiin vasten tahtoaan. Omaperäinen Lucia kuitenkin yritti lykätä avioon astumista kaikin keinoin.

Sitten Lucian äiti sairastui punatautiin. Lucia oli kuullut, että pyhä Agathan pyhäinjäännöksillä rukoilleet olivat kokeneet ihmeparantumisia. Niinpä hän vei äitinsä Agathan haudalle rukoilemaan. Äiti tosiaan parantui ja tämä sain Lucian tekemään päätöksen omistaa elämänsä kristinuskolle ja luopumaan avioitumisesta.

Lucia onnistui puhumaan äitinsä antamaan hänelle avioliittoon varatut myötäjäiset ja lahjoitti ne eteenpäin Syracusan köyhille. Tämä ei sulhasta varsinaisesti luonnollisestikaan ilahduttanut.

Petollinen kihlattu

Runsaita myötäjäisiä ja pikaista avioitumista odottanutta sulhasta tilanne raivostutti niin paljon, että hän päätti ilmiantaa Lucian keisarin sotureille. Rooman valtakunnassa kristinuskon harjoittaminen oli kiellettyä ja kristittyjä pidettiin keisarin vihollisina. Niinpä heitä tapettiin säälimättömästi.

Vankilan sijaan Lucia tuomittiin työskentelemään häpäisymielessä prostituoituna bordellissa. Tuomion julistamisen jälkeen tapahtui ihme. Lucia täyttyi Pyhällä Hengellä ja muuttui niin painavaksi, ettei häntä saatu kannettua bordelliin. Vaikka häntä yritettiin siirtää niin miesvoimin kuin härkien avulla, se ei onnistunut.

Niinpä hänet päätettiin polttaa. Tuli ei pystynyt kuitenkaan vahingoittamaan rukoilevaa ja Jumalan ylistämää Luciaa. Sotilaat kaivoivat Lucian silmät päästä, mutta tyhjiin silmäkuoppiin kasvoi takaisin uudet silmät. Siksi häntä pidettiin sokeiden ja silmäsairauksista kärsivien suojeluspyhimyksenä. Lucia kuoli vasta, kun hänen kurkkunsa läpi iskettiin tikari. Kuolinpäivä oli juurikin joulukuun 13. päivä vuonna 304.

Lucian pyhäinjäänteitä säilytetään Pyhän Jeremiaan kirkossa Venetsiassa.

Pyhä Lucia

Marttyyrikuoleman kärsinyt Lucia julistettiin katolisessa kirkossa pyhimykseksi 1300-luvulla. Seuraavina vuosisatoina tarina Luciasta levisi Ranskaa, Englantiin ja Saksan kautta myös Pohjoismaihin. Suomessa Pyhä Lucia tuli tunnetuksi 1700-luvulla. Varsinaisia Lucian päivän juhlia meillä on vietetty varmuudella vasta 1800-luvulla.

Lucia-neidon asuun kuuluu valkoinen puku, punainen vyö ja kynttiläkruunu. Näillä kaikilla on symbolinen merkitys.  

Joulukuun 13. päivä oli vuoden lyhyin päivä ennen vuoden 1700 kalenteriuudistusta, jolloin otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri. Lucian pyhä osui siten talvipäivänseisaukseen, ja siitä tuli valon juhla pimeyden keskelle. Nykyään vuoden lyhyin päivä on 21. Joulukuuta.

Pyhän Luciaa on rukoiltu keskiajalla avuksi erityisesti kaulan kasvaimissa sekä sokeudessa ja silmätaudeissa. Hänestä on säilynyt muistumia myös suomalaisessa kansanperinteessä.

Lucian päivän juhlinta Suomessa

Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin vuonna 1930 ja vuonna 1950 Suomessa valittiin ensimmäinen virallinen Lucia.

Suomen Lucia valitaan vuosittain. Hänet kruunataan Lucian päivänä Helsingin Tuomiokirkossa. Sen jälkeen Lucia perinteisesti johdattaa kulkueen kaupungin läpi. Lucian valintaan ja äänestykseen liittyy myös hyväntekeväisyys. Luciakin jakoi omat myötäjäisensä köyhille. Lucia-perinnettä ylläpitää Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.

Lucia-neidon asu

Valkoisella kaavulla symboloidaan Lucia-neitsyen viattomuutta. Punainen vyö taas ilmentää Lucan marttyyrikuolemaa ja kaulan lävistämisestä seurannutta verivanaa. Kynttiläkruunun liekit kuvaavat tulta, joka ei kyennyt polttamaan uskossa vahvaa Luciaa. Kynttilät kuvastavat myös Lucian tuomaa valoa.

Lucia kantaa sylissään usein myös olkilyhdettä. Se kuvaa yhtä Luciaan liittyvää ihmettä yli tuhat vuotta tämän kuoleman jälkeen. Syracusassa kärsittiin pahasta nälänhädästä vuonna 1646 ja kansa rukoili Lucialta ihmettä. Seuraavana päivänä (joka sattui olemaan joulukuun 13. päivä), purjehti satamaan laiva, joka oli täynnä viljaa.

Santa Lucia – laulu

Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki,
ja maa on valkean verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo,
Pyhä Lucia, Pyhä Lucia.

Lähteet:

https://listafriikki.com/yhteiskunta/10-faktaa-lucian-paivasta/

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/alkuperainen-lucia-neito-oli-sisilialainen-marttyyri

https://historianet.fi/joulu/kuka-oli-pyha-lucia

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/12/lucian-paiva-valon-juhla-1312

Maailman AIDS-päivä 1.12.2022 

Ajanlaskun alusta alkaen, on ihmiskunta tahtonut uskoa valoisampaan huomiseen. Kaikkea mytologian taruista lentäviin autoihin ja kehittyneen lääketieteen tuomiin ihmeisiin pidetään edelleen mahdollisina. Kovasta tahdosta sekä uskosta huolimatta vuonna 1981 Yhdysvalloissa löydettyyn HI-viruksen aiheuttamaan immuunikatotautiin ei vieläkään ole kehitetty täysin parantavaa lääkehoitoa. 

Kansainvälistä AIDS-päivää on vietetty ensimmäistä kertaa jo vuonna 1988 maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta. Vuosittain teemapäivänä pidetään joulukuun ensimmäistä päivää ja Suomessa teeman aiheena tänä vuonna on ”Tieto HIV:stä on ihmisoikeuskysymys”. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hiv-tartunnasta ja aidsista sekä kampanjoida tartuntojen ennaltaehkäisystä ja hiv-positiivisten oikeuksien puolesta. Vuonna 2021 Suomessa on elänyt yli 3000 tartunnan saanutta, joista valtaosa on tietoisia tartunnastaan. Tietoisesti hiv-tartuntaa kantavilla 95 %:lla on käytössä yhdistelmälääkitys, jonka hoitovaste on erittäin korkea eli veren HI-viruspitoisuus on mittaamattoman pieni. 

Mitä ovat HIV ja AIDS 

HI-viruksen aiheuttama immuunikatotauti, joka tunnetaan myös nimellä HIV-infektio, on ollut ihmiskunnan tietoisuudessa nyt yli neljän vuosikymmenen ajan. Kyseinen immuunikatovirus tarttuu kantajasta saajaan joko suojaamattomassa yhdynnässä, veren välityksellä tai odottavan äidin raskauden tai synnytyksen aikana. Infektio on usein pitkään oireeton, mutta tartunnan jälkeisiä ensioireita voivat olla kuume, ihottuma, päänsärky, ripuli, lihaskipu sekä imusolmukkeiden muutokset. HI-virukselle on ominaista heikentää tartunnan kantajan puolustuskykyä alentaen täten immuunivastetta. Heikentyneen immuunivasteen merkkejä ovat laihtuminen, ripuli, yöhikoilu sekä toistuva herpes tai vyöruusu. 

Tiedottomuus tartunnasta sekä epäsäännöllinen sitoutuminen lääkehoitoon aiheuttavat tartunnan etenemisen AIDS-vaiheeseen. Kun elimistön puolustuskyky on erittäin heikentynyt, ihminen sairastuu opportunisti- eli pyrkyri-infektioihin, joiden aiheuttajat ovat epätavallisia. Tämän vuoksi infektiot voivat olla hyvin vaikeita, ja Suomessa niihin menehtyykin 0–2 ihmistä vuodessa. 

Kuinka ennaltaehkäisen tartunnan 

Yhdynnästä peräisin olevan tartunnan voi ehkäistä vain käyttämällä kondomia. Valtaosa verenvälityksellä tarttuneisiin infektioihin liittyy päihteiden käyttöön, jolloin jalustalle tulee nostaa pistovälineiden puhtauden tärkeys. Odottavien naisten lääkehoidolla estetään syntyvien lasten tartunnat.  Mikäli saat HIV-tartunnan, on siihen kuitenkin olemassa elinikäinen yhdistelmälääkehoito. Yhdistelmälääkehoidolla tarkoitetaan, että se sisältää 2–3 eri lääkeainetta. HIV-positiivisen säännöllinen ja toimiva HIV-lääkitys estää viruksen tarttumisen eteenpäin. 

Mikäli epäilet HIV- tai muuta sukupuolitartuntaa 

Tartunta voi olla oireeton, joten näytteen ottamisesta vastaavan tahon puoleen tulee kääntyä pikimmiten. Olisi suositeltavaa hakeutua näytteenottoon, mikäli olet ollut osana miesten välistä yhdyntää TAI suojaamattomassa seksikontaktissa joko uuden tai tilapäisen kumppanin kanssa, jolla on todettu sukupuolitartunta tai sen epäily. Tarvittava HIV-näyte otetaan 3–4 viikon kuluttua mahdollisesta tartunnasta ja negatiivinen näyte tulee varmistaa 3 kuukauden kuluttua. Lisätietoa Omaolon oirearvio- sivustolta. 

Kirjoittanut sairaanhoitajaopiskelija Joanna Sainio  

Lähteet ja lisätiedot 

https://www.maailmanaidspaiva.com/mika-on-maailman-aids-paiva/

https://www.omaolo.fi/palvelut/oirearviot/42

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01190

https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-aids-paiva

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/30/kun-aids-tuli-suomeen

Ihmisoikeuksien päivä 10.12.2022: Perus- ja ihmisoikeudet

Kirjoittanut: Sairaanhoitajaopiskelija Hanna Rauvola

Kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää vietetään huomenna 10.12.2022. Toisen maailmansodan tapahtumat nostivat esiin ihmisoikeuksien ja maailmanrauhan turvaamisen tärkeyden, jotka toimivat edelleenkin järjestön keskeisinä päämäärinä. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948 ja julistuksen tarkoituksena oli koota yhteen keskeisimpiä, universaaleja ja kaikille kuuluvia oikeuksia. Kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä on siitä lähtien ollut ja on edelleen ajankohtainen, sillä ihmisoikeudet eivät kokonaisuudessaan toteudu yhdessäkään maailman valtiossa.

Perus- ja ihmisoikeudet

Kansainväliset ihmisoikeudet käsittelevät ihmisyyttä ja arvoja, joiden perusideana toimii tasavertaisuus ja vapaus: ihmisoikeuksissa yksilöiden välille ei tehdä eroa sukupuolen, kansallisuuden, etnisyyden, värin, uskonnon, asuinpaikan, kielen, poliittisen puolueen, iän tai sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen tilanteen suhteen. Ne ovat maailmanlaajuisia, loukkaamattomia, siirtämättömiä, rikkoutumattomia ja toisistaan riippumattomia sekä koskettavat kaikkia ihmisisiä pelkästään siitä syystä, että he ovat syntyneet tähän maailmaan.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta sananvapaus koskettaa jokaista yksilöä, mutta vastavuoroisesti toisten mielipiteitä ja sananvapautta tulee kunnioittaa. Jokaisen yksilön tulisi saada elää myös ilman loukkaamista tai uhkailua. Jokaisen yksilön tulisi saada kuulua mihin tahansa uskontoon tai uskoa haluamiinsa asioihin sekä toisten uskonnonvapautta tulisi kunnioittaa. Kenenkään ei tulisi joutua alistetuksi tai pakotetuksi seksuaaliseen toimintaan ja jokaisella tulisi olla oikeus rakastaa juuri ketä haluaa. Jokaisella tulisi olla oikeus kotiin ja käydä koulua sekä säästyä vainoamiselta uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai mielipiteiden vuoksi tai vaihtoehtoisesti yksilöllä on oikeus paeta kotimaastaan ja hakea turvaa toisesta.

Kansalliset perusoikeudet vaativat taustalleen ihmisoikeuksien olemassaolon ja tarkoittavat valtion rajojensa sisällä yksilöille antamia oikeuksia, jotka mainitaan perustuslaissa. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, luovuttamattomia perusarvoja, jotka turvaavat jokaiselle Suomen kansalaiselle vapauden, johon valtio, kunta tai viranomainen ei voi puuttua. Perusoikeuksiin kuuluvat oikeus elää, oikeus koskemattomuuteen ja yksityisyyteen, vapaus liikkua, omaisuuden suoja, sananvapaus, tasa-arvon suojeleminen sekä oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Joskus kaikkia ihmisoikeuksia ei kuitenkaan ole tunnustettu yksilön perusoikeuksiksi.

Mutta kenellä on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta?

Vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta ja yksilöiden suojelemisesta on pääsääntöisesti valtiolla. Ihmisoikeudet on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja kansainvälisestä ihmisoikeuspolitiikasta vastaa ulkoasiainministeriö. Suomessa perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava ihmisoikeuksien toteutuminen ja Suomen valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden, yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Oikeusministeriö puolestaan valmistelee perustuslain ja sen perusoikeussäännösten muutokset sekä koordinoi perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa kotimaassa. Hallintoaloittain toteutumisesta vastaa kukin ministeriö taholtaan.

Jokainen meistä pystyy taholtaan kuitenkin vaikuttamaan yksilötasolla ihmisoikeuksien toteutumiseen kohtelemalla toisia tasa-arvoisesti ja jokaisen oikeuksia kunnioittamalla. Kohdellaan siis toisiamme kuin tahtoisimme itseämme kohdeltavan.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina – Siksi meillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.

Lähteet ja lisätietoa:

https://rauhankasvatus.fi/ihmisoikeuksien-paiva/

https://oikeusministerio.fi/perus-ja-ihmisoikeudet

https://mielenihmeet.fi/ihmisoikeudet-ja-perusoikeudet-maaritelma-ja-merkitys/

https://www.youtube.com/watch?v=wMU6g1NAn48

Kansainvälinen Vapaaehtoisten päivä 5.12.2022

Kirjoittaja: Sosionomiopiskelija Oona Sainio

Kansainvälinen Vapaaehtoisten päivä on kansainvälinen juhlapäivä, jolla halutaan antaa tunnustusta vapaaehtoistyölle ja vapaaehtoisille. Päivää vietetään vuosittain 5.12.

Mitä vapaaehtoisten päivä sitten käytännössä tarkoittaa?

Vapaaehtoisten päivän tarkoituksena on juhlistaa keinoja, joilla vapaaehtoiset voivat työssään vaikuttaa kestävän kehityksen edistymiseen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Yhdistyneiden Kansakuntien vapaaehtoisohjelma UNV (United Nations Volunteers) tekee yhteistyötä kansallisten toimijoiden kanssa varmistaakseen monipuoliset vapaaehtoistyön mahdollisuudet eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna (2022) teemana on solidaarisuus vapaaehtoisuuden kautta. Kampanja korostaa ihmiskuntamme voimaa edistää positiivista muutosta vapaaehtoistyön avulla.

Vapaaehtoistoimintaan tullaan mukaan omasta tahdosta. Vapaaehtoistoiminta tapahtuu ihmisten välillä ja on palkatonta. Se voi olla vaikuttamista yhteisten asioiden puolesta, vertaistukea, oma-apua, työskentelyä hallituksessa, naapuriapua, talkootyötä tai ystävätoimintaa. Vapaaehtoistoimintaa on siis monenlaista.

Päivittäin tuhannet ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä kehityksen ja rauhan edistämiseksi kansainvälisesti. Päivän tarkoituksena on muistaa niitä ihmisiä, jotka käyttävät omaa aikaansa mahdollistaaksensa paremman tulevaisuuden.

Tiesitkö, että kuukausittainen luku ihmisistä, jotka ovat vapaaehtoisia (15 v ja sitä vanhemmat) on 862,4 miljoonaa maailmanlaajuisesti. 

Alkoiko vapaaehtoisuus kiinnostaa? Kokosin tähän vinkkejä, miten pääset alkuun vapaaehtoisuuden kanssa:

  • Mieti minkälainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa sinua
  • Määrittele valmiutesi ajallisesti, voitko osallistua silloin tällöin vai pitkäaikaisesti
  • Etsi tietoa eri järjestöjen sivuilta, esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto ja SOS-lapsikylä hakevat vapaaehtoisia sivuillaan. (www.sos-lapsikyla.fiwww.mll.fi)
  • Selvitä mihin olet sitoutumassa ja millaisia toimintatapoja kyseisessä paikassa on

Lähteet:

https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-vapaaehtoistoiminnan-paiva

https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/tuemme-yhdistyksia/teemaviikko/vapaaehtoisten-paiva/

https://www.vapaaehtoiseksi.fi/tietoa-vapaaehtoisuudesta/

https://www.un.org/en/observances/volunteer-day

Mielenterveysviikko 20.11.–27.11.2022 – Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys

Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelija Hanna Rauvola

Viikolla 47 (20.11.-27.11.2022) vietettiin valtakunnallista mielenterveysviikkoa. Mielenterveysviikko on muodostunut vuosittaiseksi valtakunnalliseksi perinteeksi, joka on ajoittunut viikolle 47 jo vuodesta 1974 lähtien. Mielenterveysviikko alkaa vuosittain viikon 46 sunnuntain kynttilätapahtumalla, jossa kynttilät syttyvät ympäri Suomea itsemurhan tehneiden muistoksi. Tänä vuonna teemaksi valittiin toivo”hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Tarkoituksena on muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse olla täysin ehjä kokeakseen myös elämän hyvät puolet, aina on toivoa ja aina on olemassa joku, joka ymmärtää.

Mielenterveys koskettaa meistä jokaista sekä herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Mielenterveyden ollessa kunnossa, sitä ei ehkä niinkään aktiivisesti tule ajateltua, mutta mielenterveyden haasteita voi ilmetä kaikissa elämänvaiheissa ikään katsomatta. Mielenterveysviikko muistuttaakin meistä jokaista sekä oman että toisten mielen hyvinvoinnin tärkeydestä, sen vaalimisesta ja oikeudesta saada tukea vaikeina hetkinä, joka päivä ja ympäri vuoden.

Pandemiavuodet, sota Euroopassa, yksinäisyys, ilmastoahdistus, taloushuolet…Muutamaan viimeiseen vuoteen on mahtunut monia yksilöön ja ympäristöön kohdistuvia haasteita, jotka ovat kuormittaneet ihmisten jaksamista ennennäkemättömällä tavalla, ja moni saattaakin olla kokenut erilaisia vaikeuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa juuri näiden muutaman viimeisen vuoden aikana, unohtamatta jo ilman näitä lisähaasteitakin erilaisten mielen haasteiden kanssa kamppailevia.

Mitä mielenterveys on?

Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään erilaisista elämän haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisön toimintaan. Se pitää sisällään myös tiedon omista kyvyistä ja rajoista, taidot tunnistaa ja käsitellä omia tunteita sekä psyykkisen joustavuuden ongelma- ja muutostilanteissa.

Mielenterveyteen vaikuttavat monet asiat ja kokemus omasta mielenterveydestä on hyvin yksilöllinen, sillä jokaisella meistä on myös täysin yksilöllinen ja ainutlaatuinen elämänpolkumme, joka vaikuttaa vahvasti omiin voimavaroihin.

Mielenterveyttä suojaavat- ja heikentävät tekijät

Suoja- ja riskitekijät voidaan jakaa sekä sisäisiin että ulkoisiin. Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat fyysinen terveys ja perimä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, itselle hyväksi olevat arjen valinnat, hyvä itsetunto ja ongelmanratkaisutaidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot, kyky luoda ja ylläpitää hyviä ihmissuhteita sekä omien arvojen mukaan toimiminen. Ulkoisia suojaavia tekijöitä puolestaan ovat hyvät varhaiset ihmissuhteet ja myönteiset perhesuhteet, sosiaalinen tuki ja hyväksytyksi tulemisen kokemus, koulutusmahdollisuudet, työ ja toimeentulo, työyhteisön tuki, kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuudet, turvallinen elinympäristö sekä lähellä olevat ja helposti tavoitettavissa olevat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät. 

Sisäisillä riskitekijöillä tarkoitetaan yksilön geneettisiä riskejä ja alttiuksia sairastumiseen tai sairastumisen toteutumista. Ulkoiset riskitekijät ovat yksilöstä riippumattomia, joita ovat esimerkiksi talousvaikeudet, asunnottomuus kuormittavat ihmissuhteet, vaaralliset elinolosuhteet, syrjintä ja vähemmistöstressi sekä traumaattiset kokemukset.

Erilaisia tukimuotoja ja -palveluita

Tärkeänä lähtökohtana on yksilön arjen hallinta ja terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen: riittävä unensaanti, laadukas ja riittävä ravinto sekä liikunta. Lisäksi sosiaalinen verkosto ja hyvät ihmissuhteet, harrastukset sekä itselle mielihyvää tuottavien asioiden sisällyttäminen arkeen vahvistavat ja ylläpitävät omaa mielenterveyttä. Joillekin saattaa sopia myös erilaiset rentoutumis- ja mindfulness -harjoitukset, joita löydät esimerkiksi Suomen mielenterveys ry:n nettisivuilta. Joskus omat voimavarat eivät kuitenkaan riitä korjaamaan alentunutta mielenterveyttä ja ulkopuolinen tuki on tarpeen.

Korkeakouluopiskelijoille on tarjolla YTHS:n terveydenhuollon ammattilaisten etä- ja lähivastaanotot. YTHS:n palveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi koostuen useista eri alojen terveydenhuollon ammattilaisista. Aluksi tulee ottaa yhteyttä hoidontarpeen arviointiin joko Selfchatissa tai puhelimitse, jossa tilanne ja hoidon kiireellisyys kartoitetaan, annetaan itsehoito-ohjeita sekä yksilö ohjataan tarvittavien palveluiden tai hoidon piiriin. Vaihtoehtoisesti, mikäli ajanvarauslupa on jo olemassa, voi ajan varata itsenäisesti Self-verkkopalvelussa.

Porin perusturvan aikuisten vastaanotto toimii 23 vuotta täyttäneiden lyhytaikaisissa hoidon- ja tuen tarpeissa esimerkiksi elämän kriisitilanteissa, ihmissuhdeongelmissa sekä mielenterveyttä tai päihteiden käyttöä koskevissa tilanteissa. Alle 23-vuotiaat kuuluvat nuorten vastaanoton piiriin, jossa toiminta vastaa aikuisten vastaanoton toimintaa Käynnit ovat maksuttomia ja keskustelut luottamuksellisia. Vastaanotolle voi olla puhelimitse yhteydessä, varata ajan lääkärin lähetteellä tai vaihtoehtoisesti mennä vastaanotolle ajanvarauksettomalla vastaanottoajalla:

  • Aikuisten vastaanotto
    • Keskiviikkoisin klo 9-11.30 ja 12.30-14.30
    • Perjantaisin klo 8.30-11.00
  • Nuorten vastaanotto
    • Torstaisin klo 12.00–15.00

Kyseiset ajat ovat pääsääntöisesti vakiintuneita, mutta poikkeuksiakin saattaa esiintyä. Googlettamalla löydät aina helposti tiedon ajankohtaisesta aukioloajasta.

Kolmas sektori eli järjestöt tuottavat lisäksi erilaisia matalan kynnyksen palveluita valtakunnallisesti. Näitä palveluita ovat esimerkiksi MIELI ry:n kriisipuhelin, Sekasin-chat ja Sekasin Gaming sekä Solmussa-chat. Lisäksi on tarjolla erilaisia vertaistukiryhmiä, nettiterapioita ja itsehoitokoulutuksia. Sinun tulee vain pohtia itsellesi sopivin palvelu, joka tarjoaa omiin tarpeisiisi sopivaa apua tai tukea.

  • MIELI ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuoden ja on saatavilla suomeksi 24/7 sekä myös ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, ukrainaksi että venäjäksi arkipäivisin rajoitetun ajan. Kriisipuhelimeen soittaminen onnistuu nimettömästi ja luottamuksellisesti. Eri kielien kriisipuhelinten numerot löydät alla olevasta linkistä:

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

  • Sekasin-chat on 12-29-vuotiaille suunnattu valtakunnallinen keskustelualusta, jossa pääsee keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatin toisessa päässä toimivat järjestöjen ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Chat on auki vuoden jokaisena päivänä maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15-24.
  • Sekasin Gaming toimii Discord-yhteisönä 13-29-vuotiaille, jonka tavoitteena on jakaa sosiaalista tukea sitä tarvitseville: keskusteluseuraa ja vertaistukea turvallisella ja ammatillisesti moderoidulla aktiivisella alustalla.
  • Tukinetin Solmussa-chat palvelee kaikenikäisiä aikuisia maanantaista torstaihin klo 15-19. Palvelu on maksutonta, tapahtuu nimettömänä ja siellä voit keskustella mieltä askarruttavista asioista tai hankalasta elämäntilanteesta täysin luottamuksellisesti. Chatin toisessa päässä toimii koulutettu vapaaehtoinen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Mikäli sinulla nousee huoli omasta tai läheisen jaksamisesta, on vaikeasta aiheesta huolimatta tärkeää ottaa asia puheeksi. Mielenterveyden ongelmat eivät usein oireile näkyvästi, mutta niitä tulisi hoitaa aivan kuten muitakin sairauksia sekä joskus välitetyksi tulemisen kokemus on yksilölle ratkaisevan tärkeää. Muistetaan pitää huolta itsestämme ja toisista!

Lähteet ja lisätietoa:

https://www.mtkl.fi/tiedotteet/mielenterveysviikko-starttaa-teemana-on-tana-vuonna-toivo/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mista-mielenterveys-rakentuu/

https://sekasin247.fi

https://www.pori.fi/sosiaali-ja-terveys/mielenterveys-ja-paihdetyo/aikuisten-vastaanotto

https://www.pori.fi/sosiaali-ja-terveys/mielenterveys-ja-paihdetyo/nuorten-vastaanotto

https://tukinet.net/teemat/solmussa-chat-783075200/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/auttavat-puhelimet-ja-palvelut-kotimaassa/

https://terapiatalonoste.fi/tietopankki/

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

https://tukinet.net/teemat/solmussa-chat-783075200/

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

Nenäpäivä

Nenäpäivä on Nenäpäivä-säätiön (entinen Ylen Hyvä Säätiön) järjestämä hyväntekeväisyyskampanja, joka kutsuu suomalaiset auttamaan maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Nenäpäivän slogan on ”Hauska auttaa”, ja huumori sekä viihde ovat keskeistä kampanjassa.  

Nenäpäivää on järjestetty Suomessa joka syksy loka–marraskuussa vuodesta 2007 lähtien. Muutaman viikon mittainen kampanja huipentuu marraskuussa vietettävään varsinaiseen Nenäpäivään suorina lähetyksinä Ylen kanavilla.  

Nenäpäivän tarkoituksena on edistää maailman lasten mahdollisuuksia hyvään ja turvattuun elämään. Nenäpäivän lahjoitusten avulla yhä useampi lapsi pääsee kouluun, saa riittävästi ravintoa, rokotetaan tappavien tautien ehkäisemiseksi ja kasvaa turvallisemmassa ympäristössä. 

Työllä saadaan aikaan kestäviä tuloksia, joista hyötyvät lasten perheiden lisäksi ympäröivät yhteisöt. Nenäpäivä ja järjestöt auttavat vuosittain tuhansia lapsia Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Tähän mennessä esimerkiksi yli miljoonaa lasta on tuettu koulutiellä ja yli kahden miljoonan ihmisen terveyttä on edistetty. 

Yle tukee nenäpäivää toiminnallaan 

Nenäpäivänä Ylellä nähdään koko illan mittainen suora TV-lähetys, jossa joukko julkisuuden henkilöitä, artisteja, koomikoita ja näyttelijöitä kannustaa kotikatsomoita osallistumaan hyvän tekemiseen ja lahjoittamaan. Nenäpäivän lähetyksessä nähdään tositarinoita maailmalta Nenäpäivän kehitysyhteistyökohteista, live-musiikkiesityksiä ja sketsejä. Illan aikana seurataan, kuinka suureksi Nenäpäivän keräystuotto kasvaa. Tänä vuonna nenäpäivä on perjantaina 11. Marraskuuta.  

Nenäpäivää pyörittää Ylen Hyvä Säätiö, jonka perustivat vuonna 2004 Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen UNICEF. Mukana on myös kuusi muuta järjestöä ja Yle, joka tukee keräystä omalla toiminnallaan. Säätiö kerää varoja maailman köyhimpien lasten hyväksi. 

https://nenapaiva.fi/

Kirjoittaja: Iida Länsiharju

Ehkäisevän päihdetyön viikko koskettaa monia suomalaisia

Tällä viikolla (7.-13.11.2022) vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Ehkäisevän päihdetyön viikon teemaksi on valikoitunut lääkkeiden väärinkäyttö ja tarkoituksena on kannustaa ihmisiä kysymään lääkkeiden väärinkäytöstä.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on syntynyt yhteisen keskustelun ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämisen tarpeesta, siihen kuuluu mukaan yli 50 sote-alan järjestöä, jotka haluavat ehkäistä sekä vähentää päihdehaittoja.

Mitä ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan?

Ehkäisevä päihdetyö on osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön aiheuttamia haittoja päihteiden käyttäjille sekä heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle. Tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä päihteiden käytöstä sekä niihin liittyvistä ilmiöistä sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyen.

Ehkäisevällä työllä pyritään vaikuttamaan eri päihteiden kysyntään sekä saatavuuteen ja näin itse päihteiden käyttöön. Työn tulee perustua tutkittuun tietoon ja tieteelliseen näyttöön päihteiden käyttämisestä sekä niistä aiheutuvista haitoista.

Lääkkeiden väärinkäyttö

Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan mm. unilääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden ja vahvojen kipulääkkeiden ei-lääkinnällistä käyttöä, joka tarkoittaa reseptilääkkeiden käyttöä ilman lääkärin määräystä, suurempia annoksia tai eri tarkoitukseen kuin se on määrätty.

Väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä tietoista rauhoittavan tai muun lääkkeen käyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi. Tällöin lääkkeitä käytetään esimerkiksi yhdessä alkoholin kanssa. Lääkkeiden päihdekäyttö on osa vaikeaa monipäihderiippuvuusongelmaa, johon liittyy tavallisesti alkoholi. Päihdehakuisen lääkkeiden käytön tai lääkeriippuvuuden takana voi olla huumeongelma.

Päihteiden riskikäytön puheeksi otto

Päihteiden riskikäytön varhainen tunnistaminen on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päihteiden haittoja. Mitä varhaisemmin alkoholin riskikäyttöön, tupakkatuotteiden tai huumausaineiden käyttöön tai haitalliseen rahapelaamiseen pystytään puuttumaan, sitä pienemmiksi jäävät vakavien ongelmien ja haittojen riskit. Ehkäisevässä päihdetyössä ja siihen liittyvässä viestinnässä ja neuvonnassa ihmisarvoa kunnioittava ja eettinen toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Tieto on aina tarjottava vastaanottajaa kunnioittaen. Tarjotun tiedon tulee olla totuudenmukaista ja tutkimuksiin pohjautuvaa, avoimesti perusteltua sekä kohderyhmälle hyödyllistä ja selkeää.

Lähteet ja lisätietoa:

https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/alkoholinkayton-puheeksiotto-ja-mini-interventio

https://www.ept-verkosto.fi/ept-viikko/

https://www.ept-verkosto.fi/verkoston-toiminta/

https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto https://paihdelinkki.fi/sgn/tietopankki/tietoiskut/laakkeiden-vaarinkaytto

Selkäviikko

Kirjoittaja sairaanhoitajaopiskelija Iida Länsiharju

Selkäviikkoa vietetään vuosittain lokakuussa viikolla, joka on maailman selkäpäivän 16.10 yhteydessä eli tänä vuonna 10.-16.10.22. Selkäviikon teemana on tällä kertaa Every Spine Counts -Jokaisen selällä on merkitystä. Selkäviikolla tärkeää on selän hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja ihmisten rohkaisu pitämään parempaa huolta omista selistään. Se tarkoittaa aktiivista arkea ja terveellisistä elintavoista huolehtimista.  

Kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia järjestää eri puolilla maata paikalliset selkäyhdistykset, kuten yleisöluentoja ja liikuntalajikokeiluja. Selkäviikko on kansanterveysjärjestö ja selän hyvinvoinnin asiantuntija. Liitto kannustaa jokaista omassa arjessaan edistämään selän hyvinvointia liikkuen ja muilla terveellisillä elämäntapavalinnoilla.  

Selkäviikkoon voi myös osallistua sosiaalisessa mediassa. Jakamalla oman kuvan tai tarinan ja kertomalla miten huolehtii oman selän hyvinvoinnista.  

Kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee selkäkipuja elämänsä aikana.  

Monella on useita selkäkipujaksoja. Useimmat kuitenkin pystyvät normaaleihin harrastuksiinsa ja työhönsä vähäisin oirein tai täysin oireettomana. Työtä häiritsevä alaselkäkipu on myös hyvin yleinen sairauspoissaolon syy. 

Selkäkivun syitä voivat olla esimerkiksi: 

  • Kaikista selkäkiputapauksista 90 % luokitellaan epäspesifiksi, jolloin kipu johtuu tarkentumattomasta syystä. Vain 5-10 % alaselkäkipuisista on jokin spesifi selkäsairaus tai hermojuuriongelma. 
  • Noidannuoli 
  • Iskias eli lonkkahermosärky 
  • Spinaalistenoosi eli lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtauma 

7 vinkkiä selän hyvinvoinnin tueksi                                                                                                    

  1. Liiku säännöllisesti. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää selän hyvinvointia ja ehkäisee selkäoireita. 
  1. Käytä kehoa ja pysy aktiivisena. Pienetkin arkiset askareet tekevät hyvää selälle. Silloinkin kun selkä oireilee, kannattaa liikkua kivusta huolimatta. 
  1. Tauota paikallaanoloa. Lyhyetkin tauot ovat hyödyllisiä. Liikuskele tai tee vaikka tauko jumppa, joita löytyy netistä. 
  1. Syö terveellisesti. Ylipaino on yksi selkäkivun riskitekijöistä. 
  1. Nuku riittävästi. Unihäiriöt voivat aiheuttaa tai pahentaa selkäkipuja. 
  1. Rentoudu. Henkinen kuormitus voi aiheuttaa lisääntyneen lihasjännityksen seurauksena erilaisia kiputiloja. Rentoutuminen laukaisee lihasjännitystä, lievittää kiputilan aiheuttamaa stressiä ja vähentää kipuja. Kokeile rentoutumisharjoituksia.  
  1. Liity selkäyhdistyksen jäseneksi. Paikalliset selkäyhdistykset tarjoavat tietoa, vertaistukea ja liikuntamahdollisuuksia. 

Lähteet ja lisätietoa:

https://selkakanava.fi/selkaliitto/selkaviikko

https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/nain-tuet-selkasi-hyvinvointia-selkaviikko-11.-17.10..html

Aivoverenkiertohäiriön sattuessa jokainen minuutti on kallisarvoinen

Kirjoittajat: Sairaanhoitajaopiskelijat Roosa Erkkilä, Minttu Marila & Jutta Hautamäki

Maailman AVH-päivänä 29.10 kiinnitetään huomiota aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen.  Maailman AVH-järjestö (World Stroke Organization, WSO), sekä Aivoliitto ry haluavat vaikuttaa siihen, että yhä harvempi sairastaisi aivoverenkiertohäiriön ja kaikki AVH:n sairastaneet olisivat ammattitaitoisen ja laadukkaan hoidon piirissä. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 25 000 suomalaista.   

’’Tänä vuonna HUS Neurokeskus ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen AVH-jaosto järjestävät erityisesti nuorille aikuisille suunnatun some-kampanjan. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua minkä ikäisenä tahansa ja on elintärkeää tunnistaa aivoverenkiertohäiriön oireet ja hälyttää välittömästi apua, sillä aivoverenkiertohäiriön sattuessa jokainen minuutti on kallisarvoinen. Kampanjaan valitut 16 somevaikuttajaa jakavat viikon aikana tietoa ja tarinoita aivoverenkiertohäiriöistä. Kampanjasivuilla Terveyskylän Aivotalossa voi osallistua AVH-tietovisaan, johon osallistuvien kesken arvotaan palkintoina mm. Oura -sormuksia, aktiivisuusrannekkeita ja Storytellin lahjakortteja. Kampanjasivuilta (opens in new window, links to another website) löytyy myös kokemuskertomuksia nuorena AVH:n sairastaneilta sekä tietoa aivoverenkiertohäiriöistä, niiden oireista ja miten toimia, jos tunnistaa oireita itsellä tai muilla. Kampanjan tukijoina ovat toimineet HUS Neurocenter ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen lisäksi Pfizer, Boehringer Ingelheim, Abbott, Storytel ja Polar.’’ https://www.hus.fi/maailman-aivoverenkiertohairio-avh-paivaa-vietetaan-29-lokakuuta

(kuva: word kuvapankki)

Mikä on aivoverenkiertohäiriö?

AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, josta seuraa esimerkiksi kielellisiä ja motorisia vaikeuksia. Aivojen toimintahäiriön voi aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus. AVH:n aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen toimintakykyyn. Seuraukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat vaurioituneen alueen sijainnista ja laajuudesta. AVH voi tuottaa joko pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa. AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta ja puolelle heistä vaikea-asteinen haitta. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa.

Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti

Aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Tästä johtuen paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Tukkeuma johtuu usein verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Aivoinfarktin oireita ovat: raajojen toimintahäiriö tai puutuminen yleensä ainoastaan toispuoleisesti, halvausoireet, puheentuoton hankaluus tai puheen sekavuus, erilaiset näköhäiriöt ja huimaus.

Aivoverenvuoto

Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineisiin tai lukinkalvon alaiseen tilaan. SAV:n eli lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman repeäminen. Aivoverenvuodossa halvausoireet kehittyvät yleensä hieman hitaammin kuin aivoinfarktissa. Vuodon koosta ja sijainnista riippuen oireet vaihtelet lievistä vaikeisiin. Vuodon alkuvaiheessa päänsärkyä esiintyy usein, muttei aina.

TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö

Ohimenevässä aivoverenkiertohäiriössä eli TIAssa (Transient Ischemic Attack) menevät oireet ohitse viimeistään 24 tunnin kuluessa. Useimmiten TIA-oire väistyy jo tunnin sisällä. Useimmiten ensimmäinen TIA-kohtaus on hyvä varoitusmerkki, jolloin kannattaa nopeasti pureutua sen taustalla oleviin riskitekijöihin ja näin toivottavasti pystytään estämään varsinaisen aivohalvauksen ilmaantuminen. Tilanne ei kuitenkaan ole viaton, vaikka oireet väistyisivätkin, sillä melkein yhdellä kymmenestä potilaasta ilmenee viikon sisällä TIA-oireista aivohalvaus.

TIA:n oireet riippuvat usein siitä, mihin aivojen valtimoon verenkiertohäiriö kehittyy. Oireisiin ei liity päänsärkyä, eikä kipuja ja ne alkavat yleensä täysin yllättäen ja äkisti. Yleisimpiä ohimeneviä oireita ovat mm. ohimenevä toisen puolen ylä- tai alaraajan heikkous, toisen kasvopuoliskon halvausoire (esim. suupieli roikkuu), vaikeus ymmärtää puhetta tai puhua, toisen silmän näön hämärtyminen, vaikeus muodostaa sanoja, nielemisvaikeus, tai huimaus, johon liittyy kahtena näkeminen. Huomioitavaa on, että pelkkä äkillinen huimaus ei viittaa verenkiertohäiriöön.

(kuva: PixaBay)

Kenellä voi olla riski sairastua?

Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ovat suurelta osin samankaltaisia kuin sydän- ja verisuoniperäisissä sairauksissa. Riski sairastua kaksinkertaistuu 55 ikävuoden jälkeen jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Mitä useampi riskitekijä henkilöllä on, sitä suurempi riski hänellä on sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Osa riskitekijöistä on kuitenkin sellaisia, että niihin ei pysty itse vaikuttamaan, esimerkiksi perinnölliset tekijät, ikä ja miessukupuoli. Kuitenkin suuri osa riskitekijöistä on hoidettavissa ja ennaltaehkäistävissä. Tärkeää on kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin sekä hoitaa hyvin sairauksia, jotka lisäävät riskiä. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöihin on liitetty muun muassa kohonnut verenpaine, diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Tupakoinnilla, runsaalla alkoholinkäytöllä ja vähäisellä liikunnalla on myös todettu olevan yhteys aivoverenkierohäiriöihin.

Aivoverenkiertohäiriöissä ennaltaehkäisy on suuressa osassa, sillä se pienentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin sekä ehkäisee niiden uusiutumista. Riskitekijät tulee kartoittaa ja hoitaa. Joitakin sairauksia hoidetaan lääkityksillä, mutta myös omilla elämäntavoilla pystyy pienentämään riskiä. Terveellisiin elämäntapoihin sisältyy säännöllinen liikunnan harrastaminen sekä ravinteikkaan ruoan syöminen. Ravintoon tulisi sisällyttää paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa sekä kalaa ja hyviä rasvoja. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö ovat myös myönteisiä tekijöitä. Älä kuitenkaan pyri muuttamaan kaikkea kerralla vaan tee pieniä, kestäviä muutoksia arkeesi.

Lähteet ja lisätietoa;

https://www.aivoliitto.fi/ajankohtaista/maailman-avh-paiva-29.10/

https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/#a1a5514f

https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/sairastunko-uudelleen/#694bb1b4

https://www.hus.fi/maailman-aivoverenkiertohairio-avh-paivaa-vietetaan-29-lokakuuta

https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Hoitoohjeet/Aivoverenkiertohairiopotilaan_ohjaus/Aivoverenkiertohairioiden_yleisimmat_ris(76709)

https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/aivoinfarkti-ja-aivoverenvuoto/#Aivoinfarkti

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00591

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001