Luustoviikko tuo mukanaan tärkeää tietoa osteoporoosista

Kirjoittajat: Sairaanhoitajaopiskelijat Roosa Erkkilä, Minttu Marila & Jutta Hautamäki

Viime viikolla 17.10-23.10.2022 vietettiin luustoviikkoa ja se sijoittuu joka vuosi lokakuulle. Tämän vuoden luustoviikon teemana on “Tartu toimeen – valinnoillasi on väliä”. Viikon tarkoituksena on edistää osteoporoosin tunnistamista sekä tukea luustoterveyden edistämistä ja osteoporoosin omahoitoa. Tänä vuonna Luustoviikolla tuodaan esille erityisesti ravinnon ja liikkumisen vaikutukset luuston terveyteen. Luustoviikkoon kuuluu kansainvälinen osteoporoosipäivä sekä valkoisen paidan päivä.

Joka vuosi vietetään Maailman Osteoporoosipäivää (MOP) lokakuun 20. päivä. Tällä kiinnitetään huomiota osteoporoosin ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon, sekä metaboliseen luun sairauteen. Osteoporoottiset luun murtumat ovat vakavasti otettava asia. Erityisesti lonkka- ja nikamamurtuvat johtavat usein useamman murtuman kierteeseen, joka voi aiheuttaa kroonista kipua, liikkumattomuutta ja pysyvää vammaa. Maailman Osteoporoosisäätiö on järjestänyt maailmanlaajuisen kampanjan vuodesta 1997 lähtien.

Mitä osteoporoosi siis tarkoittaa?

”Osteoporoosissa luun mineraalimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut siten, että luun lujuus heikkenee. Tällöin luu voi murtua vähäisestä vammasta.

Luukudos ”elää” kokoa ajan, vanhaa luuta hajoaa ja uutta syntyy tilalle. Kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin hajoaa, joten luun lujuus lisääntyy. Sen jälkeen luuta hajoaa enemmän kuin syntyy, jolloin ikääntyessä luun lujuus hiljalleen heikkenee. Osteoporoosi on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.

Kuka voi sairastua?

Vaikka osteoporoosi on yleisintä ikääntyneillä, voi osteoporoosia esiintyä, myös kaikenikäisillä naisilla ja miehillä. Suurin riski sairastua osteoporoosiin on vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, koska estrogeenituotannon hiipuminen vaihdevuosi-iässä kiihdyttää luumassan menetystä. Miehillä luumassa pienenee hitaammin. Osteoporoosi voidaan jaotella primaariin ja sekundaariseen osteoporoosiin.

Primaari osteoporoosi (ei yhtä selvää syytä)

  • Vaihdevuosien jälkeinen osteoporoosi
  • Ikääntymisen myötä syntyvä osteoporoosi
  • Perinnöllinen alttius

Sekundaari osteoporoosi (osoitettavissa jokin selvä syy)

  • Sairaus esim. hormonihäiriö, keliakia, reuma, kilpirauhasen sairaus ja diabetes
  • Lääkitys esim. pitkäaikainen kortisonihoito ja syöpähoidot

Lähteet ja lisätietoa:

https://www.suomenosteoporoosiyhdistys.fi/rakasta-luitasi-turvaa-tulevaisuutesi/

https://luustoliitto.fi/luustoliitto/luustoviikko/

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00053

https://luustoliitto.fi/osteoporoosi/mita-osteoporoosi-on/

Sosionomina Soteekissa 

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

Millaista on olla sosionomina Soteekissa? On varmasti kysymys, joka pyörii monen Soteekki-harjoitteluun tulevan sosionomiopiskelijan mielessä. Pyrin nyt oman kokemukseni kautta tässä blogikirjoituksessa hieman vastaamaan tuohon kysymykseen. Sosionomien harjoitteluhan kestää Soteekissa neljä viikkoa, jonka aikana pitäisi saada kasaan 133 työtuntia. Vaikka harjoittelu onkin suhteellisen lyhyt, voin omasta kokemuksesta sanoa, että harjoitteluun mahtuu silti yllättävän paljon kaikenlaista. Soteekissa sosionomiopiskelijat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä yhdessä sairaanhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden kanssa tuoden tiimiin sosionomin näkökulmaa ja osaamista. Omaa osaamistaan pääsee näyttämään myös erilaisissa kehittämistiimeissä. 

Mielestäni sosionomina Soteekissa oleminen on ollut todella kiintoisaa ja opettavaista. Me sosionomithan erikoistumme johonkin tiettyyn asiakasryhmään ja harjoittelut suoritetaan tämän asiakasryhmän parissa. Soteekissa kuitenkin erilaisten palveluiden kautta pääsee olemaan tekemisissä kaikenlaisten asiakasryhmien kanssa aina vauvasta vaariin, mikä ainakin omasta mielestäni on tuonut paljon lisää omaan ammatillisuuteeni. On myös ollut todella hienoa saada ”maistiainen” moniammatillisesta yhteistyöstä, joka on todella tärkeää nykyajan sosiaalialan kentälläkin. Enkä ole vain ollut mukana tiimeissä vaan erityisesti olen kokenut ylpeyttä  siitä, että olen saanut jakaa tiimiin meidän sosionomien osaamista ja samalla saanut oppia muiden osaamisesta. Esimerkiksi itse, kun olen erikoistunut varhaiskasvatukseen ja tiedän lasten kanssa työskentelystä paljon niin koen, että minulla on ollut paljon annettavaa lasten kanssa tehtäviin palveluihin ja niiden suunnitteluun. Olen voinut jakaa tietouttani heidän kanssa joilla ei ole lasten kanssa työskentelystä mitään kokemusta. Toisaalta sitten olen saanut paljon oppia esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoilta vanhusten kanssa työskentelyyn, josta itsellä ei juuri ole kokemusta. 

Koen Soteekin opettaneen minulle paljon sosionomin työlle tärkeitä asioita. Kuten vaikka erilaisten asiakkaiden kohtaamista. Sosionomit tulevat ammatissaan kohtamaan kaikenlaisia erilaisia asiakkaita ja kaikki heistä pitää osata kohdata ammatillisesti. Tämän lisäksi Soteekki on opettanut minulle vastuun ottamista ja sen kantamista. Vastuun ottaminen ja sen kantaminen on tärkeää työssä kuin työssä mutta varsinkin sosionomin työssä, koska työskennellään ihmisten kanssa ja työllä on vaikutusta oikeitten ihmisten oikeisiin elämiin. Näiden lisäksi Soteekki on myös opettanut minulle reflektointia itsen ja muiden toiminnasta, kirjaamista, ohjaamista, epävarmuuden sietämistä ja oma aloitteisuutta. Reflektointi on tärkeää sosionomin työssä oman ammatillisuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta. Sosionomin työhön kuuluu paljon kirjaamista ja ohjaamista, joten näiden asioiden pitää hoitua hyvin. Sosionomin työssä on myös paljon epävarmuutta, joten sitäkin on tärkeä oppia sietämään. Oma-aloitteisuus on sekin tärkeää työssä kuin työssä mutta koen, että se on erityisen tärkeää sosionomin työssä, jotta hommat hoituvat. Olen myös joutunut käyttämään paljon englannin kieltä, mikä varmasti pitää joskus käyttää nykyisessä työelämässä.  

Koen siis, että sosionomina oleminen Soteekissa on ollut todella antoisaa ja antanut itselle paljon ajatellen tulevaa sosionomin ammattiani. Kyselin myös muilta samaan aikaan Soteekissa harjoittelussa olevilta sosionomiopiskelijoilta millaista heistä on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä he kokevat Soteekin antaneen heille ajatellen sosionomin ammattia. 

Millaista sinusta on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä koet Soteekin antaneen sinulle ajatellen sosionomin ammattia? 

”Soteekki on ollut kiva ja mielenkiintoinen. Soteekki on antanut mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan eri asiakasryhmistä.” 

”Soteekki on tuonut itselle hyviä haasteita ja opettanut paljon sosiaalisuutta sekä antanut hyvän kuvan siitä millaisia juttuja kuuluu sosionomin ammattiin.” 

”Soteekki on ollut uutta ja erilaista. Soteekissa kivointa on ollut se, että on saanut työskennellä eri asiakasryhmien kanssa ja moniammatillisesti. Se on antanut paljon tulevaisuutta ajatellen.” 

”Soteekissa on ollut kivaa. Soteekki on tuonut itselle lisää tietoa siitä, mikä oikeastaan on sosionomin osaamista.” 

”Soteekissa on ollut mukavaa. Soteekki on antanut itselle hienon mahdollisuuden työskennellä eri ammattiryhmien kanssa.” 

”Soteekissa on ollut tosi mukavaa ja ollut hienoa, että olen saanut hyödyntää tiimeissä omaa osaamistani. Soteekissa on ollut kivaa työskennellä erilaisten asiakasryhmien kanssa ja tehdä tiimityötä.” 

Antoisaa harjoittelua kaikille tuleville sosionomiopiskelijoille! 🙂

Kansainvälinen vertaistuen päivä 

https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/09/Logo-tekstilla-keltainen-tausta.png

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

Tänään 20.10 vietetään kansainvälisen vertaistuen päivää. Päivä on lähtöisin Yhdysvalloista ja sitä on vietetty vuodesta 2015 asti. Päivää vietetään maailmanlaajuisesti joka vuosi aina lokakuun kolmantena torstaina. Päivän tarkoituksena on juhlia ja huomioida vertaistukea, vertaustukijoita ja heidän arvokasta työtään muiden auttamiseksi. 

Mitä vertaistuki sitten oikein on? Vertaistuki on kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Se on sitä että, ihmiset, jotka ovat kokeneet saman kuin jotkut toiset jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan sellaisille, jotka ovat juuri kokemassa samaa. Se on sitä, että saman kokeneet ihmiset oikeasti kuuntelevat toisiaan ja ymmärtävät, mitä toinen on käynyt tai käymässä läpi. Vertaistuesta on apua monenlaisiin haasteisiin; mielenterveyden ongelmiin, päihderiippuvuuteen ja erilaisiin traumaattisiin tapahtumiin. 

Vertaistukea on olemassa monenlaista, henkilökohtaista vertaistukea tai ryhmässä tapahtuvaa. Nykyään on mahdollista saada vertaistukea myös netissä. Henkilökohtaisessa vertaistuessa vertaistukija ja vertaistuettava tapaavat kasvotusten kahden kesken, kun taas ryhmässä tapahtuvassa vertaistuessa kokoonnutaan isommalla porukalla puhumaan asioista. Vertaistukea voi periaatteessa antaa kuka tahansa kohtalontoveri toinen toiselleen mutta jotta vertaistuki olisi kunnolla organisoitua vertaistukea yleensä antaa vapaaehtoinen vertaistuen antamiseen koulutettu henkilö, joka on vaitiolovelvollinen. Vertaistukija on kokenut saman kuin vertaistuettava, mutta hän ei ole enää omassa kokemuksessaan akuutissa vaiheessa, vaan hän on jo käsitellyt asiaa pitkälle. 

Monet vertaistukea saaneet ovat kertoneet vertaistuen auttaneen heitä paljon. Vertaistuesta tehdyt tutkimukset kertovat samaa. Mikä siis on vertaistuen salaisuus, miksi siitä saa niin paljon hyötyä? Yksi vertaistuen salaisuuksista piilee varmasti siinä, että sen kautta voi tajuta, ettei ole yksin. Ei ole maailman ainoa ihminen, jolle on käynyt jotain todella ikävää. On monia saman kohtalon omaavia. Vertaistuki luo myös toivoa ja rohkaisee eteenpäin, kun kuulee ja näkee kuinka toinen, saman läpikäynyt, on selvinnyt. Silloin itsellekin herää tunne, että minäkin voin selvitä. Toinen salaisuus piilee luultavastikin siinä, että vertaistuen kautta saa myös osakseen ymmärrystä ja tukea, jota ei muulta saa. Vain toinen ihminen, joka on kokenut saman kuin itse voi oikeasti todella ymmärtää, mitä toinen käy läpi ja miltä hänestä tuntuu. Kaikki muut voivat vain arvailla. Sen takia he eivät aina myöskään osaa tukea oikealla tavalla. Saman asian läpi käynyt tietää millaista tukea tilanne vaatii. Vertaistuen avulla saa myös paljon tietoa asioista ja käytännön vinkkejä yms. Vertaustuen antaminen ei ainoastaan anna paljon vertaistuen saajalle vaan se antaa paljon myös vertaistuen antajalle. Vertaistukea antamalla voi auttaa toisia ihmisiä, mitä parempaa tunnetta tuskin on. Samalla myös kokemus ja oma tieto asioista karttuu. Vertaustuki voimaannuttaa myös sen antajaa. 

Vertaistuki on kyllä päivänsä ansainnut. 

Lähteet: 

https://kansalaisareena.fi/vertaistuen-paiva/

https://www.peersupportworks.org/about/global-peer-supporters-celebration-day/

https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/tietoa-vertaistuesta

Mielenterveys

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

10.10 vietetään maailman mielenterveyspäivää. Päivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Maailman mielenterveyspäivän tarkoituksena on lisätä tietoa maailmanlaajuisesti mielenterveyden ongelmista, niiden ehkäisemisestä ja hoidosta. Päivällä halutaan myös antaa erilaisille sidosryhmille, jotka työskentelevät mielenterveys ongelmien parissa mahdollisuus puhua työstään ja siitä mitä pitää tehdä, jotta mielenterveys hoidosta tulisi totta kaikkialla maailmassa. Päivällä pyritään myös vähentämään ennakkoluuloja ja leimoja, joita edelleen liitetään mielenterveyden ongelmiin. Päivä siis pyrkii nostamaan mielenterveyttä ja siihen liittyviä asioita esille. 

Mitä mielenterveys sitten oikein on ja mistä se rakentuu? ”Maailmanterveysjärjestö WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.” Mielenterveys rakentuu monista asioista ja se muovautuu läpi elämän. Omaan mielenterveyteen ja sen rakentumiseen vaikuttaa jokaisen ihmisen yksilölliset ja perinnölliset tekijät, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus, yhteiskunnan rakenteelliset tekijät sekä kulttuuriset arvot ja uskomukset. Yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa mielenterveyteen on myös asenteet niin yksilölliset kuin yhteiskunnan. Suhtaudutaanko mielenterveyden ongelmiin ymmärtävästi vai väheksytäänkö asiaa.  

Mielenterveyttä suojaa monia asia mutta samoin monia asia myös heikentää mielenterveyttä. Mielenterveyttä suojaa esimerkiksi: hyvä fyysinen terveys ja perimä, hyvä itsetunto, hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot, ihmissuhteet, työ sekä turvallinen elinympäristö. Mielenterveyttä taas heikentää esimerkiksi: geneettiset riskitekijät, sairaudet, talousvaikeudet, asunnottomuus, huonot elinolot ja syrjintä. Niin hyvässä kuin pahassa nämä tekijät voivat ulottua sukupolvien yli. 

Niin kuin fyysisestäkin terveydestä pidetään huolta, pystyy mielenterveydestäänkin pitämään huolta. Mielenterveydelle on hyväksi samat asiat kuin fyysiselle terveydelle: säännöllinen liikunta, ravitseva ja laadukas ravinto sekä riittävä uni. Näiden lisäksi mielenterveyden kannalta on tärkeää olla hyviä ihmissuhteita elämässä ja harrastuksia sekä muita juttuja, jotka tuottavat itselle iloa. Mielenterveydestä voi pitää huolta myös opettelemalla tunne- ja stressinhallintataitoja sekä rentoutumista. 

Tapoja pitää huolta mielenterveydestä on yhtä monta kuin on ihmisiä. Kyselinkin vielä toisilta soteekkilaisilta, millä tavalla he pitävät mielenterveydestään huolta. Tässä muutamia vastauksia: Lenkkeily, oma aika, sarjojen katsominen, musan kuuntelu, raivosiivous, päiväkirjan kirjoittaminen, kaverille avautuminen, pleikkarin pelaaminen ja meditointi. 

Muista pitää huolta mielenterveydestäsi! 

Lähteet:  

https://www.who.int/campaigns/world-mental-health-day

https://mieli.fi/yhteiskunta/kampanjat/kymppikymppi/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mista-mielenterveys-rakentuu/

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/mielenterveys/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/suojatekijat-vahvistavat-riskitekijat-heikentavat-mielenterveytta/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/mielenterveyden-kasi-kuvaa-mielen-hyvinvointiin-vaikuttavia-arjen-valintoja/

Kansainvälinen työonnenviikko 19.9.2022-25.9.2022

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä työonnen viikkoa. Se on saanut alkunsa vuonna 2015 kahden hollantilaisnaisen, Fennande van der Meulenin sekä Maartje Wolffin toimesta. Viikon tarkoituksena on sisällyttää onnellisuutta työympäristöön ja tällä tavoin parantaa työntekijöiden hyvinvointia.

Lähde https://nationaltoday.com/international-week-of-happiness-at-work/

Selvitimme, mitkä asiat erityisesti saavat ihmiset viihtymään ja tuntemaan onnellisuutta työssään sekä halusimme myös koota vinkkejä, joilla jokainen pystyisi siihen itse vaikuttamaan. On tutkittu, että hyvinvoivat ja onnelliset työntekijät ovat lojaalimpia, yhteistyökykyisempiä, aikaansaavampia sekä luovempia.

Mitkä asiat sitten auttavat työntekijöiden onnellisuuteen työssään?

Monet asiat voi suoraan ajatella olevan liitoksissa esimiehen käytökseen ja tapaan johtaa, mutta jokaisella on myös itsellään iso vastuu omasta käytöksestään sekä ilmapiirin luomisesta. Pitää muistaa, että jokainen työntekijä arvottaa itse omaan työssä viihtyvyyteen vaikuttavat asiat, esimerkiksi jollekin hyvä palkka ja vakituinen työsuhde ovat tärkeämpää kuin muut asiat sen ohella.

  • Tasa-arvoinen käytös jokaista työntekijää kohtaan, heidän taitojaan tai taustojaan huomioimatta. Tässä on hyvä esimerkki, johon molemmat, sekä esimies, että työntekijät voivat vaikuttaa.
  • Etenemismahdollisuudet antavat työntekijöilleen lisää motivaatiota työn suorittamiseen. Motivaatio on yksi suurimpia tapoja pitää työntekijöiden mielenkiintoa yllä.
  • Riittävä määrä resursseja, jolloin työntekijät kokevat pystyvänsä keskittymään itse työhön, eikä energiaa mene kaaoksen selättämiseen. Tämän ottaessa huomioon vältetään myös työuupumusta.
  • Työn monipuolisuus lisää mielekkyyttä sekä antaa mahdollisuuksia erilaisten työtehtävien tekemiseen. Tällä tavoin työntekijät pystyvät myös kehittämään itseään, eivätkä passivoidu.
  • Joustavuus työpaikalla ja työntekijöiden kesken antaa tunteen arvostuksesta. Se voi näkyä pieninäkin asioina, kuten antamalla mahdollisuuden työntekijälle esittää vapaatoiveita, tai jopa vapauden suunnitella omat työpäivät ja -viikot.
  • Arvostus työntekijöitä kohtaan ja avoin keskusteleva ilmapiiri mahdollistaa vapaamman keskustelun, jolloin myös ristiriidat ovat helpommin ratkaistavissa. Työntekijöiden keskinäinen arvostus kehittyy hitaasti, toisinaan sen etenemiseen voidaan tarvita apua johdolta.
  • Sosiaalisten tapahtumien järjestäminen on erinomainen tapa auttaa työntekijöitä rakentamaan ystäväsuhteita keskenään. Vaikka sydänystäviä ei syntyisi, hyvät suhteet auttavat aikaisemmin mainittuun avoimeen ilmapiiriin
  • Hyvät työsuhde-edut, kuten liikunta- ja kulttuurisetelit ovat erinomainen tapa tukea työntekijän vapaa-aikaa, ja antaa työntekijälle mahdollisuuden itse valita mieluisan kohteen seteleiden käyttöön
  • Omasta työstä tunnistetuksi ja palkituksi antaa työntekijälle tunteen, että tekemällään työllään on merkitystä.
  • Positiivinen tapa viestiä lisää tiedon vastaanottamista. Omalla esimerkillään esimies pystyy työpaikalla lisäämään positiivista työilmapiiriä, esim. kulkemalla hymyillen ja keskustelemalla rakentavasti.

Lähde https://www.virginincentives.com/blog/10-ways-to-recognise-international-week-of-happiness-at-work-with-your-teams/

Halusimme jakaa vielä sellaisia vinkkejä, joiden avulla jokainen työssäkäyvä pystyisi parantamaan omaa hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti ja tällä tavoin lisäämään onnellisuuttaan työpaikalla.

Hyvien sosiaalisten suhteiden lisäksi ravinteikas ruoka sekä riittävä uni auttavat jaksamaan työssä. Ulkoilu, raitis ilma sekä liikunta antavat meille enemmän energiaa mitä uskottekaan. Monesti työpäivän jälkeen olo on väsynyt ja sohva houkuttelee, mutta kannustamme silti lähtemään pienelle happihyppelylle, esimerkiksi lyhyelle kävelylle.

Oma asenne on meillä suurimpia suunnan näyttäjiä päivämme kulkuun. Yksityiselämässä tapahtuvat käänteet sekä tasapaino näkyvät jokaisen työminässä. Kaikkeen emme pysty vaikuttamaan, eikä jokainen asia mene aina niin kuin haluamme, mutta voimme muuttaa asennettamme ja tapaa nähdä asioita.  

Soteekkilaiset toivottavat onnellista työviikkoa!

Ruokahävikkiviikko 12.-18.9.2022

Tällä viikolla vietämme kymmenennettä vuotta putkeen ruokahävikkiviikkoa. Mitä ruokahävikki sitten on?

Sillä tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt kuitenkin roskiin. Yleisimmin hävikin aiheuttaja on ihmisten huono ennakoiminen ruoan kulutuksen suhteen. Ruokaa on joko ostettu liikaa tai sitten suunnitelmat muuttuvat, ja lounas ulkona kaverin kanssa houkuttelee enemmän. Toinen yleinen syy ruoan poisheittämiseen on sen valmistuksessa ja säilömisessä. Ruoan tähteitä ei välttämättä osata hyödyntää, tai parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä- merkinnät sekoitetaan keskenään.  Nämä suurimmat ruokahävikkiä aiheuttavat syyt ovat siis korjattavissa, jos niin haluamme!

Suomessa on tutkittu kotitalouksien ruokahävikin määrää, jonka tulokset todistivat ruokaa heitettävän roskiin jopa yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

(havikkiviikko.fi)

Yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa!! Aikamoinen määrä, eikö?

Mielestämme maapallon ylikuormittuvuus tulee ottaa vakavasti ja haluamme Soteekin puolesta kannustaa teitä ottamaan askeleen lähemmäs ekologisempaa elämäntyyliä.

Soteekkilaisten 8 vinkkiä ruokahävikin säästämiseen:

  1. Aloitetaan parhaasta motivaattorista, eli rahan säästämisestä!! Kuvitelkaa, kuinka paljon rahaa tulee säästettyä, kun kaappiin ostaa vain sen verran ruokaa, jonka tietää syövänsä.
  2. Älä mene nälkäisenä kauppaan! Nälkäisenä tulee helpommin ostettua ruokaa, mitä sillä hetkellä voisi kuvitella syövänsä, mutta ruokaa onkin todellisuudessa tullut ostettua liikaa.
  3. Kokeile rohkeasti uusia makuelämyksiä, saatat yllättyä! Löysimme salaattireseptin, jonka ideana on juurikin käyttää viimeiset jämäruoat kaapista ja saada maistuva ruoka-annos, sen ihmeellisempiä kokintaitoja tarvitsematta! Torstaisalaatti | Maku (meillakotona.fi) ps. Tiesitkö, että suurin osa ruokahävikistä ovat kasviksia ja vihanneksia?
  4. Suunnittele tulevan viikon ruoat etukäteen ja tee ostoslista ennen kauppaan lähtöä. Katso kotoa valmiiksi, mitä ruoka-aineksia tulet tarvitsemaan ja mitä kaapeista löytyy jo valmiiksi.
  5. Läheneekö maitopurkeissa tai lihapaketeissa viimeinen käyttöpäivä? Laita nämä pakastimeen ja käytä ne paremmalla hetkellä. Jos et kuitenkaan lämpene ideasta pakastaa maitoa, tässä vinkkinä maailman parhaan pannukakun ohje! Maailman paras pannukakku – Resepti | Kotikokki.net
  6. Kaikissa S- kaupoissa sekä monissa K-kaupoissa klo 21 jälkeen -30%- lapuilla varustetuista tuotteista saa -60% alennuksen. Tällaisia löytöjä tehdessäsi muista taas pakastimen hyödyntäminen! Älä kuitenkaan osta turhaan vain halvan hinnan huumassa.
  7. Tee isompia ruoka- annoksia kerralla, jotta kaupassa ei tarvitse käydä päivittäin. Jos saman ruoan syöminen monena päivänä alkaa tökkiä, kutsu ystäväsi päivälliselle!
  8. On olemassa nettisivuja sekä sovelluksia puhelimeen, joiden avulla saat pelastettua hävikiksi menevää ruokaa edullisin hinnoin! Näitä ovat muun muassa fiksuruoka.fi, matsmart.fi sekä puhelimeen ladattava sovellus ResQ Club, josta näet lähikauppojen, kahviloiden sekä ravintoloiden kyseisen päivän hävikkituotteet.

Olethan meidän mukana kohti ekologisempaa huomista ja annat panoksesi tähän! Maapallo (ja lompakko) kiittää!

Työpaikkakoulutuksen helmiä

Sanaton viestintä

Viimeviikolla työpaikkakoulutus- tiimin aiheena oli non- verbaalinen, eli sanaton viestintä. Aihe oli monelle tuttu jo entuudestaan, mutta tarkoituksena oli muistuttaa sanattoman viestinnän tärkeydestä työyhteisössä. Tiimi toteutti pienen esityksen aiheesta, sekä toiminnallisen ”leikin”. Sanaton viestintä on suuri osa vuorovaikutusta ja voi luoda ristiriitoja sanallisen viestinnän kanssa. Ilmeet ja eleet voivat tulla vaistomaisesti ja kertoa mielipiteesi hyvinkin tarkasti. Soteekissa toimimme erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä, jolloin vuorovaikutus nousee keskeiseen rooliin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Hyvä ryhti & vielä parempi mieli

Ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota myös Soteekissa työskennellessäsi. Tiimi korosti mm. ”taukojumpan” merkitystä, oikeaa asentoa työskennellä, nostaa ja siirtää. Ergonomian avulla pyritään parantamaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Työpäivä Soteekissa on aina erilainen, toisinaan voidaan istua ja suunnitella monta tuntia, jolloin tulisi huomioida hyvät työskentely asennot. Soteekki toteuttaa myös Liikkuvaa taukoa etäyhteydellä, jossa ohjattua jumppaa arkisin klo 10 – 10.10. Se tauottaa mukavasti päivän kulkua. Mukaan liikkuvaan taukoon pääset CampusMoWen HILLssä ja/tai Instagram liven kautta. Ohjattu liikkuva tauko jatkuu taas syksyllä.

Työpaikkakoulutuksen toisessa osuudessa keskityttiin kirjaamaan ylös asioita, joilla työhyvinvointia voidaan edistää päivittäisellä tasolla. Ryhmät miettivät vuorollaan vastauksia esimerkiksi siihen, että mitä työkaverin suusta olisi mukavaa kuulla useammin, miten voi osoittaa arvostusta toiselle ilman sanoja, sekä esimerkiksi sitä että mitä itse toivoisi työyhteisöltä hyvinvoinnin ja yhteishengen edistämiseksi. Lopuksi käytiin yhteisesti läpi kertyneet tulokset ja keskusteltiin asioista yleisellä tasolla. Tämä työpaikkakoulutuksen osuus vahvisti sitä tosiasiaa, että hyvä työyhteisö on iso osa työhyvinvointia ja ihan jo pienilläkin sanoilla ja teoilla on mahdottoman suuret ja kauaskantoiset vaikutukset. Tuloksissa toistui, että esimerkiksi lounaalle pyytäminen ja kahvikupin tuominen olivat toisaalta pieniä mutta arjessa kuitenkin hyvin merkityksellisiä asioita.  

Opiskelijat leipoivat työpaikkakoulutuksen innoittamana pullaa koko Soteekin porukalle!

Anteeksi, olisiko hetki aikaa puhua huonokuuloisuudesta?

Suomessa on noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkin asteinen kuulon alenema. Näistä yli 100 000 käyttää kuulon apuvälinettä. Noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulonapuvälineistä. Huonokuuloisuutta on kaikissa ikäryhmissä.

Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin mistä kuulon alenema johtuu, käsittelen aihetta sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan kannalta. Miten meidän pitää ottaa huonokuuloisuus huomioon omassa työssämme, jotta huonokuuloinen asiakas saa tarvitsemansa avun.

Allekirjoittanut on itse huonokuuloinen ja opiskelemassa sairaanhoitajaksi. Voin siis kirjoittaa tämän blogi tekstin omasta kokemuksesta. Haluan tällä tekstillä tuoda esille sellaisia asioita, joita ei normaalikuuloinen välttämättä tule edes ajatelleeksi kommunikoinnissa huonokuuloisen kanssa.

Yleisin virhe, joka tehdään huonokuuloisen kanssa, on huutaminen. Jos huonokuuloinen pyytää toistamaan asian ei kannata alkaa huutamaan. Tämä särkee ääntä, jolloin puheesta selvää saaminen tulee hankalammaksi ja asia jää edelleen epäselväksi. Äänen voimakkuutta voi korotta mutta huutaminen ei auta. Huonokuuloinen lukee monesti puhujan huulilta mitä hän sanoo, joten vallitseva maailman tilanne aiheuttaa sen, että maskeja käyttäessä huulilta luku ei onnistu. Huulilta luvun muistaminen myös hoitotilanteissa kannattaa muistaa. Huonokuuloiselle on turha puhua selkä häneen päin tai näkymättömissä olevana. Myös jo pelkkä kasvojen kääntö poispäin tuottaa ongelmia. Monesti on tilanteita, joissa puhuja katsoo muualle ja kuuleminen sekä huulilta luku on hankalaa. Itse olen monesti törmännyt tähän lääkärissä, jossa lääkäri puhuu koneelle kääntyneenä. Huonokuuloisen kanssa kommunikoidessa katsekontakti auttaa paljon asian ymmärtämistä. Itse pystyn kommunikoimaan pelkällä huulilta luvulla ilman ääntä. On myös sellaisia huonokuuloisia, joiden kanssa huulioluku ei helpota kuulemista. Näitä ovat yleensä ne, joiden kuulon alenemasta on vasta lyhyt aika.

Mikäli asia jää vielä epäselväksi vaikka kaikki edelliset toimet on jo tehty, ei mielestäni ole väärin ottaa avuksi kynää ja paperia. On olemassa myös puhelimeen ladattavia ohjelmia, jotka muuttavat puheen tekstiksi reaaliajassa. Nämä ovat hyvä apu kommunikoinnissa. Tällaisen voi ladata puhelimeen jo valmiiksi, josta se on helppo ottaa tarvittaessa käyttöön. Jos tila, jossa puhutaan, on kovin meluisa tai kaikuva kannattaa miettiä, että voisiko tilaa vaihtaa. Jotkin huonokuuloiset voivat haluta vastaanotto tilanteeseen mukaan oman läheisen ikään kuin tulkkaamaan. Monesti huonokuuloinen uuden ihmisen äänen kuuleminen voi olla hankalaa, mutta läheisen ääneen on monesti jo tottunut, jolloin kuuleminen on helpompaa.

Joissakin tiloissa on mahdollisuus saada induktio silmukka käyttöön asiakastilanteen ajaksi. Näitä olen nähnyt esimerkiksi terveyskeskuksen ilmoittautumisessa. Tämän voi ottaa mukaan myös vastaanotolle. Jos tällainen on niin kuulolaitetta käyttävälle voi ehdottaa tämän käyttöönottoa helpottamaan keskustelua. Tällä estetään myös se, että äänen korottamisella tietosuoja vaarantuu, ympärillä olevat kuulevat myös mistä keskustellaan. Tässä tietosuoja täyttyy, koska induktio silmukalla voi puhua normaalilla äänellä eikä asiakkaan asiat kuulu samalla tavalla ulkopuolisille.

Huomio vielä loppuun. Jos hermostut asiakkaalle, ettei hän kuule, helposti kaivat itsellesi vain kuoppaa jalkojen alle. Myöskin toteamus ”ei mitään, unohda”, voi olla huonokuuloiselle punainen vaate. Usein asiat hoituvat helpommin, jos molemmat osapuolet pysyvät rauhallisina ja osoittavat kiinnostusta asian hoitamiseen. On totta, että huonokuuloisen asiakkaan kohtaamiseen voi mennä enemmän aikaa. Asiakas kuitenkin arvostaa, kun hänen huonokuuloisuutensa tulee huomioiduksi, vaikka asian käsittely kestäisikin 5 minuuttia kauemmin.

Jos asiasta heräsi kysymyksiä tai haluat lukea lisään niin tietoa huonokuuloisuudesta löytyy Kuuloliiton www-sivulta: https://www.kuuloliitto.fi/

Lea Salminen

Sairaanhoitaja opiskelija

Soteekki

Soteekki international day 29.4.2022

Kansainvälisyys aiheena on puhuttanut meitä paljon Soteekin aikana. Se nousee jatkuvasti pintaan, jos jonkinlaisesta näkökulmasta. Haluamme tarjota Soteekissa tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua niin palveluihin, kuin Soteekin sisäiseen toimintaan ja sen kehittämiseenkin. Edistymme pienin askelin ja yhdessä ylläpidämme tätä ajatusta. 

Perjantaina 29.4. vietettiin Soteekissa kansainvälistä päivää. Päivän suunnitteli Soteekin oma KV-tiimi. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda yhteen niin kansainvälisiä opiskelijoita, kuin myös Soteekin henkilöitä. Toiveenamme oli luoda helposti lähestyttävä tapahtuma, jossa tarjolla oli monikulttuurisuutta, yhteistä hauskanpitoa ja mahdollisuus lähestyä Soteekkia ennen oman harjoittelun aloittamista.  

Kuvassa vietnamilaisia nukkeja sekä tasapainottelevia korentoja.

Päivä lähti liikkeelle kello 10, kun Agora- salin ovet avautuivat. Tarjolla oli tutustumista edistäviä leikkejä, Suomalaista kulttuuria juhlivia pelejä sekä muista kulttuureista tuotuja kauniita muistoja. Aloitimme päivän yhdessä tuttujen Soteekkilaisten kanssa ja vaikka kolme viikkoa olemme jo yhdessä viettäneet, aina voi oppia jotain uutta toisesta.

Lounastauon jälkeen saimmekin vieraaksemme kansainvälisiä opiskelijoita. Tutustuttuamme hieman toisiimme siirryimme maistelemaan Suomalaisia “herkkuja”. Tarjolla oli mämmiä, leipäjuustoa, salmiakkia ja tietenkin vapun kunniaksi simaa ja pikku donitseja. Ohjelmassa oli myös sopivan kilpahenkistä pelailua, Aliasta, perinteistä saappaan heittoa ja lopuksi köydenvetoa. 

Kelpaisko nää herkut sulle?
Suomalaisia vappuperinteitä kunnioittaen tarjolla oli tietenkin myös munkkeja ja simaa!

Tarjolla olevista herkuista suosikeiksi nousivat leipäjuusto ja sima. Yllätykseksi myös mämmiä maistettiin rohkeasti ja jakoihan se tuttuun tapaan mielipiteitä. Kiivasta keskustelua käytiin niin puolesta, kuin vastaan. Suunnitellessamme tapahtumaa kävimme läpi myös muiden kulttuurien perinneruokia. Mikään ei olisi ollut niin mahtavaa, kuin saada myös näitä ruokia ja herkkuja tarjolle.

Monikulttuurisuus loisti myös pukeutumisessa. Jokainen KV- tiimin jäsen toi mukanaan jotain omaan kulttuuriinsa liittyvää päällään, oli se sitten kansallispuku tai oman suvun perinteitä. Paikalla nähtiin niin Afrikkalaista ja Vietnamilaista muotia, kuin myös supisuomalainen saunatakki ja kurasaappaat. Näitä esittelimme tietenkin catwalk tunnelmissa musiikin pauhatessa.

Mahtavinta koko tapahtumassa oli yhteishenki ja reipas heittäytyminen hauskanpitoon! Kaikki lähtivät mukaan upeasti ja naurulta, sekä hauskoilta tilanteilta ei voitu välttyä. Nauru raikasi aina Soteekin toimistolle asti! Perjantai oli myös sairaanhoitaja- opiskelijoiden viimeinen päivä Soteekissa, eikä parempaa viimeistä päivää olisi voinut toivoa. Olemme kiitollisia mahdollisuudesta järjestää tällainen tapahtuma, kiitollisia niin muille KV- tiimin jäsenille, osallistujille, kuin myös esihenkilöillemme, joiden avulla tämä oli mahdollista.

Muistetaan vetää aina yhtä köyttä! Strong together!

Koulujärjestelmät eri puolilla maailmaa

Kirjoittanut fysioterapiaopiskelijat Sangita Gurung ja Iqra Batool (julkaistu 31.1.2022). Kääntänyt Nina Koponen ja Sanni Riihimäki.

Sille on syynsä, että ihminen on fiksuin olento maan päällä. Meillä on opittuja taitoja ja tietoja, jotka ovat auttaneet meitä edistymään ja kehittymään pidemmälle. Pääelementti tämän viisauden saavuttamiseksi on koulutus, joka on antanut meille tietoa tästä maailmasta ja ympäristöstämme. Jokaisella maalla tai kulttuurilla on omat sääntönsä ja opetussuunnitelmansa koulujärjestelmälle. Tässä annamme muutaman esimerkin siitä, miten eri koulutusta annetaan eri ympäristöissä ja miten suuresti jokainen järjestelmä poikkeaa toisista. Haastattelimme eri puolilta maailmaa tulleita opiskelijoita ja kyselimme heidän kokemuksistaan koulutuksesta heidän kotimaissaan.

K1. Mitä olet mieltä koulutusjärjestelmästä kotimaassasi?

Rassendyll (Cameroon): Koulu antaa hyvän teoriapohjaisen koulutuksen ja opiskelijat tietävät paljon eri asioiden teoriasta. Käytännön opissa on vielä paljon puutteita, johtuen rahoituksen puutteesta Hänen henkilökohtaisen kokemuksensa mukaan koulu  oli hyvin aktiivinen ja tarjosi useita mahdollisuuksia kohdata uusia asioita. Hän kävi sisäoppilaitosta, jossa hän kertoi meille oppineensa asioita, kuten henkilökohtainen hygienia ja järjestely. Hänen mielestään taidot, joita hänellä on nykyään, olivat ne sitten henkilökohtaisen elämän tai koulutuksen, ovat tulleet koulun aikana tapahtuneen jatkuvan käytännön opin kautta.

Karolina (Czech Republic): Koulu hänen maassaan on ilmaista, mutta vaativampaa hänen mielestään. Hänen mukaansa kouluissa on käytössä hyvin vanhanaikaiset opetustavat ja asioiden muistaminen koetaan tärkeämpänä kuin niiden oppiminen. Heillä oli useita kokeita, suullisia ja kirjallisia läpi lukukauden. Joka koe arvioitiin asteikolla 1-5, 1 on paras ja 5 huonoin arvosana. Oppilaat eivät voi vapaasti valita eri aineita, sillä kaikki ne ovat pakollisia. Hänen mukaansa oppilailla on jatkuvat paineet mukana pysymisestä ja opintojen suorittamisesta ajallaan.

Matilda (Finland and Luxemburg):  Hänellä oli kaksi hyvin erilaista kokemusta kouluista. Hän kävi esiopetuksensa ensin Suomessa ja myöhemmin, hänen vanhempansa muuttivat Luxemburgiin, jossa hän aloitti koulun. Hän mainitsi, että Suomalaiset lapset käyvät heitä lähimpänä olevaa koulua, jonka oppimisympäristö on paineeton. Hänen kokemuksestaan koulu Luxemburgissa on hyvin erilaista, sillä vanhemmat valitsevat koulun omien toiveidensa mukaan, tällöin koulu voi sijaita hyvin kaukana. Oppimisympäristö on hyvin vaativa ja kilpailullinen. Lapsilla on usein kokeita ja heitä seurataan sekä arvioidaan tarkasti. Koulupäivät ovat pitkiä ja sinun pitää opetella vähintään 3 eri kieltä. Kouluvuoden alusta asti luodaan opinnot valitsemillesi kielille. Koulutussysteemi on myös hieman monimutkainen. Suurin osa perheistä tulevat arvostetuista taustoista, jolloin koulun vaikutus on ollut läsnä aikaisesta lapsuudesta asti. Koulu on hyvin akateeminen.

K.2. Mitä mieltä olet SAMKin opetussuunnitelmasta?

Rassendyll: Opetus SAMK:ssa on työ orientoitunutta ja tavoitteena on pitää huolta, että jokainen valmistuva opiskelija löytää hyvän työn nopeasti. Kaiken kaikkiaan opetus/harjoittelut pohjautuvat juuri siihen, mitä omassa ammatissasi tarvitset. Hänen mukaansa SAMK mahdollistaa käytännön harjoittelua yhdistettynä teoriaan eri aloilla, mikä antaa motivaatiot oppia uusia tietoja ja taitoja. Käytännön harjoittelut valmistavat opiskelijoita työelämään, mikä on hieno puoli SAMK:in koulutusta. Hän mainitsi myös, että SAMK:in koulutus keskittyy enemmän Suomalaisille työmarkkinoille. Olisi hienoa, jos tätä markkinaa laajennettaisiin kansainväliseksi.

Karolina: Opiskeluympäristö SAMK:issa on huomattavasti helpompi, opettajat ovat ystävällisiä ja kohtelevat kaikkia tasa-arvoisesti. Koulu keskittyy auttamaan jokaista valmistumaan. Koulu on moderni ja hyvin varusteltu. Kaikki toimii sulavasti ja on mukavaa.  Opiskelijatapahtuma ja organisaatiot ovat plussaa.

Matilda: Hänen kokemuksensa SAMK:issa on tähän asti ollut hyvä. On mahdotonta epäonnistua täällä, opettajat rohkaisevat meitä valmistumaan ja antavat kaikille reilun mahdollisuuden tähän. Opettajat tukevat ja ruoka on halpaa.

K3. Kuinka vertailisit molempia koulutusjärjestelmiä?

Rassendyll: Hän kertoi, että sosiaalisilla aktiviteeteilla oli suuri rooli ja osa koulutusta. Heillä on monia eri harraste ryhmiä, joiden tavoitteina on antaa oppilaille mahdollisuus kehittää monia eri taitoja. On journalismia, urheilukerhon, kirjoittamista ja monia muita kerhoja oppilaille, nämä auttavat myös sosiaalisten taitojen kehittymisessä. SAMK:issa hän ei ole ollut osana mitään tällaista toimintaa vaikka on pelejä ja yhteisiä tapahtumia, ne ovat suljetuissa ryhmissä.

Karolina: Joskus pakotettu ympäristö valmistaa sinua tuleviin vaikeuksiin. Koulu Luxemburgissa teki hänestä kilpailullisen ja hän oppi kieliä, kun taas SAMK:ssa on  mahdollisuus valinnan vapauteen. Työmäärä SAMK:ssa on kevyempi ja sinulla on vapaapäiviä joiden avulla opiskelija voi aikatauluttaa opintojaan jatkuvan paineen sijaan. Joskus hän kokee olevansa vähemmän motivoitunut käyttämään vapaa-aikaansa opiskeluun, sillä motivaation tulisi tulla hänestä itsestään.

Vau mahtavaa! Kaikkien kokemukset eroavat toisistaan ja SAMK:n opetussuunnitelmasta. Melkein kaikilla heistä on ollut hyvin tiukka kouluympäristö, joka on vaikuttanut jokaisen tulevaisuuteen suuresti niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Tiukka ympäristö auttaa opiskelijoita käyttäytymään hyvin, ottamaan vastuuta ja parantamaan sosiaalisia- sekä henkilökohtaisia taitoja vaikka toisaalta sillä voi negatiivinen vaikutus erityisesti mielenterveyteen.

Meidän mielestämme on tärkeää, että koulutus jota oppilaille tarjotaan tulisi olla huolellisesti suunniteltu ja toteutettu tarjoten jokaiselle tasa-arvoisen mahdollisuuden. Opiskelijat eivät opi muistamalla ulkoa asioita ja teoriaa, vaan ymmärtämällä ja harjoittelemalla taitoja menestyäkseen elämässä. He ansaitsevat mahdollisuuden valita ja löytää elämässä itselleen sopivan uran. On tärkeää motivoida eikä olla liian tiukka säännöissä, mikä usein johtaa motivaation laskuun uusien asioiden oppimisessa. Kuitenkin säännöt ja säädökset ovat erittäin tärkeitä, jotta koko systeemi toimii ja opiskelijat oppivat niiden arvon ja tärkeyden. Säännöt ovat tärkeitä, mutta niiden ei tule vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin.

Tähän lopetamme blogimme ja kiitämme lukijoita. Haluaisimme mainita, että kaikki tässä blogissa kirjoitettu on täysin omi henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia eri opiskelijoilta. Toivottavasti nautitte lukemisesta. 🙂