Huhtikuun 11 on tohtori James Parkinsonin syntymäpäivä, ensimmäinen Parkinsonin taudin tunnistaja.
Vuonna 2005 tulppaani hyväksyttiin Parkinsonin taudin viralliseksi symboliksi yhdeksännen Maailman Parkinson-päivän konferenssin yhteydessä. Kukka oli kuitenkin epävirallisesti yhdistetty sairauteen jo yli 20 vuotta ennen sitä.
Vuonna 1980 hollantilainen puutarhuri J. W. S Van del Wereld, joka itse sairasti Parkinsonin tautia, kehitti uuden punavalkoisen tulppaanivaihtoehdon ja nimesi sen Dr. James Parkinson –tulppaaniksi, tohtorin kunniaksi.
Nykyään punaisen tulppaanin käyttäminen lisää tietoisuutta ja osoittaa tukea Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen kaikkialla maailmassa.
Parkinsonin taudista
Parkinson on etenevä sairaus, joka vaikuttaa hermostoon ja aiheuttaa tahattomia tai hallitsemattomia liikkeitä. Oireet alkavat yleensä vähitellen ja voivat alkaa lähes huomaamattomina, mutta pahenevat ajan myötä.
Kuka tahansa voi olla vaarassa sairastua Parkinsonin tautiin, mutta joidenkin tutkimusten mukaan tämä tauti vaikuttaa useammin miehiin kuin naisiin, on epäselvää miksi näin.
Yksi selkeä riskitekijä on ikä: useimmat Parkinsonin tautia sairastavat saavat ensimmäiset oireet 60 ikävuoden jälkeen, mutta noin 5-10 prosentilla oireet alkavat ennen 50 ikävuotta.
Parkinsonin taudin varhainen alkaminen on usein perinnöllistä ja jotkin sen tautimuodot ovat liitetty tiettyihin geenimuutoksiin.
Monet tutkijat uskovat nykyään, että Parkinsonin tauti selittyy geneettisten ja ympäristötekijöiden yhdistelmällä.
Yleisimmät oireet
Aivojen hermosolut (neuronit) rapistuvat tai kuolevat vähitellen. Monet oireet johtuvat niiden hermosolujen häviämisestä, jotka tuottavat aivoissa kemiallista viestinvälittäjää joka tunnetaan nimellä dopamiini. Dopamiinitasojen lasku aiheuttaa epätyypillistä toimintaa aivossa, mikä johtaa liikehäiriöihin ja muihin Parkinsonin taudin oireisiin. Taudin varhaiset oireet ovat hienovaraisia ja ilmenevät vähitellen. Ne jakautuvat yleensä motorisiin ja ei-motorisiin oireisiin.
- Vapina käsissä, käsivarsissa, jaloissa, leuassa tai päässä.
- Lihasjäykkyys, jossa lihas pysyy pitkään supistuksessa.
- Hitaus liikkumisessa.
- Tasapainon ja koordinaation heikkeneminen, saattaa johtaa kaatumisiin.
- Masennus ja muut tunnetilojen muutokset.
- Nielemis-, pureskelu- ja puhevaikeudet.
- Virtsaamisongelmat tai ummetus.
- Iho-ongelmat.
Mielenkiintoisena lisätietona oireista, monet Parkinsonin tautia sairastavat ihmiset ovat kertoneet, että ennen oireiden alkamista heillä oli univaikeuksia, ummetusta ja hajuaisti heikentyi!
Vaikka Parkinsonin tautiin ei ole parannuskeinoa, lääkkeillä, kirurgisella hoidolla ja muilla terapioilla voidaan usein lievittää joitakin oireita ja jos oireet paranevat lääkityksen aloittamisen jälkeen, se on erittäin varma osoitus siitä, että henkilöllä on Parkinsonin tauti. Yleisimmin käytetty lääke on Levodopa, se auttaa aivosoluja vapauttamaan dopamiinia.
Niille ihmisille, jotka eivät reagoi hyvin lääkitykseen, yksi kirurginen hoito, joka on todettu erittäin onnistuneeksi, on syväaivostimulaatio. Lääkäri istuttaa elektrodeja osaan aivoja ja yhdistää ne pieneen sähkölaitteeseen, joka istutetaan rintaan. Laite stimuloi tiettyjä aivojen alueita, jotka ohjaavat liikkumista, niin että liikkumiseen liittyvät oireet saattavat helpottaa.
Ennaltaehkäisy ja mielenkiintoiset faktat
Koska Parkinsonin taudin syytä ei tunneta, ei ole olemassa tunnettuja keinoja taudin ehkäisemiseksi.
Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että kofeiinia – jota on kahvissa, teessä ja kolajuomissa – käyttävät ihmiset sairastuvat Parkinsonin tautiin harvemmin kuin ne, jotka eivät käytä kofeiinia. Myös vihreällä teellä on yhteys pienempään riskiin sairastua Parkinsonin tautiin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, suojaako kofeiini Parkinsonin tautiin sairastumiselta vai liittyykö se siihen jollakin muulla tavalla. Tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä siitä, että kofeiinipitoisten juomien juominen suojaa Parkinsonin taudilta.
Parkinsonin tautia sairastavilla on mahdollista elää hyvää tai erinomaista elämään. Yhteistyössä lääkärin kanssa voi laatia suunnitelman jonka avulla pysyy terveenä. Siihen voi kuulua lähete neurologille, toimintaterapeutin, fysioterapeutin tai puheterapeutin hoito, tapaaminen terveydenhuollon sosiaalityöntekijän kanssa keskustellaksesi siitä, miten Parkinsonin tauti vaikuttaa elämääsi, säännöllisen liikuntaohjelman aloittaminen uusien tai voimakkaampien oireiden viivästyttämiseksi! Toinen erittäin tärkeä asia on keskustella perheen ja ystävien kanssa, jotka voivat antaa sinulle tarvitsemaasi psykologista ja henkistä tukea.
Tarina Parkinsonista
Magsin diagnoosi osui samalle ajanjaksolle kun muutto, eläkkeelle jääminen ja äidin kuolema muuttivat hänen elämäänsä.
”Tunsin oloni melkein huonommaksi ennen kuin sain tietää Parkinsonin taudista kuin sen jälkeen”, Mags sanoo. ”En todellakaan ollut kovin hyväntuulinen toisinaan – lienee paras tapa ilmaista asia.”
Sen jälkeen Mags on ollut hiljaisen päättäväinen. ”Olen saavuttanut enemmän kuin odotin ja Parkinsonin tauti on ollut siinä melkein merkityksetön.
”Tietenkin päivä ilman sitä olisi aika mukava kokea”, hän myöntää. ”Olen jäykempi kuin ennen – ennen hyppäsin portaiden yli, mutta nyt otan asiat hieman hitaammin ja tasaisemmin.
”En myöskään nuku yhtä hyvin kuin ennen. Tosin monet tuntemani ihmiset eivät nuku kovin hyvin, joten se voi olla vain ikään liittyvä asia!
”Perheeni on minulle valtava tuki ja minulla on ihania ystäviä, jotka olen saanut juoksuyhteisön kautta – kaikki ovat sellaisia ihmisiä, joita en tuntenut vielä 10 vuotta sitten.
”Tavoitteeni on aina ollut pitää sairauteni hallinnassa. Minulle Parkinsonin tauti ei ole mikään este.”
https://www.parkinsons.org.uk/information-and-support/your-magazine/stories/when-it-comes-parkinsons-there-are-no-barriers
https://www.nia.nih.gov/health/parkinsons-disease
https://www.nia.nih.gov/health/parkinsons-disease
https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/parkinsons-disease/symptoms-causes/syc-20376055
