Kirkasvalolamput

Kirkasvalolamput, tarvitsenko niitä?

Kun kuulin ulkomaalaisena kirkasvalolampuista ensimmäistä kertaa, suhtauduin siihen skeptisesti. En uskonut, että näiden lamppujen pitäisi todella auttaa väsymykseeni, koska en edes hyväksynyt sitä, että uneliaisuus johtui auringonvalon puutteesta. Siitä huolimatta aloin lukea kirkasvalohoidosta ja aloin nähdä sen takana olevan logiikan. Lopulta aloitin työskentelemään tällaisen lampun edessä ja se auttoi minua todella paljon pääsemään yli väsymyksestäni. Joten seuraavaksi näet kaikki tiedot, jotka saivat minut kokeilemaan kirkasvalolamppua ja selityksen sen käyttöön, jotta vakuutut!

Aloitetaan alusta, jokaisella ihmisellä on erilaisia rytmejä, mitkä vaikuttavat kehomme säätelymekanismeihin sekä toimintoihimme. Monet näistä toteutuvat päivästä toiseen itsestään. Tästä syystä niitä kutsutaan vuorokausirytmiksi. Yksi tämän tekstin kannalta tärkeimmistä vuorokausirytmeistä on uni-valve-sykli.

Uni-valve-sykli vaikuttaa ihmisen energia- ja aktiivisuustasoihin. Myös ympäristö ja siitä saatavat viitteet, kuten auringonvalo vaikuttaa tähän sykliin. Kun ihminen saa auringonvaloa, alkaa keho tuottamaan serotoniinia, joka auttaa meitä pysymään hereillä ja aktiivisena. Öisin auringonvalo vähenee ja kehon sisäinen kello käynnistää melatoniinin tuotannon. Melatoniini auttaa elimistöämme nukahtamaan ja pysymään unessa.

Mutta mitä tapahtuu tähän aikaan vuodesta, kun auringonvaloa ei ole paljoa ja suurin osa päivästä vietetään sisätiloissa? Loogisesti, me emme saa tarpeeksi auringonvaloa. Vähäinen auringonvalon saanti aiheuttaa serotoniinin ja melatoniinin riittämätöntä tuotantoa, mikä voi johtaa väsymykseen, uupumukseen, motivaation puutteeseen ja vakavimmissa tapauksissa jopa masennukseen ja unettomuuteen.

Tässä vaiheessa esiin tulee kirkasvalo terapia. Kirkasvalolamput jäljittelevät luonnollista auringonvaloa ja voivat siten auttaa käynnistämään serotoniinin ja melatoniinin tuotantoa. Lamput auttavat siis korvaamaan menetetyn auringonvalon määrän ja auttavat meitä saamaan enemmän energiaa ja positiivisuutta päivällä, sekä auttavat meitä nukahtamaan helpommin illalla. Kirkasvalolamppuja voidaan siis käyttää syys- ja talvikaudella menetettyä auringonvaloa, mutta myös auttamaan erilaisissa häiriöissä, kuten masennuksessa, dementiassa tai jopa aikaerorasituksessa.

Lopuksi miten lamppuja kannattaisi käyttää?

Aiheesta tehdään vielä paljon tutkimusta, ja käyttötapa riippuu myös siitä mikä vaikutus halutaan saavuttaa. Auringonvalon korvaamiseksi ja kehon järjestelmän aktivoimiseksi on suositeltavaa istua joka aamu vähintään 30 minuuttia lampun edessä. Pitää kuitenkin muistaa, että lamppuun ei saa koskaan katsoa suoraan, vaan niiden läheisyydessä on tarkoitus tehdä jotakin, esimerkiksi työskennellä, lukea tai syödä. Lampun läheisyydessä on kuitenkin pidettävä silmiä auki, jotta saadaan vaikutus.

Jos haluat itse testata kirkasvalolamppuja, löydät ne SAMK:n kirjastosta joka arkipäivä (maanantaista perjantaihin) 08:00-10:00. Keskiviikosta perjantaihin lampun läheisyydessä on luvassa myös ohjelmaa.

https://www.sleepfoundation.org/circadian-rhythm

https://www.day-lights.com/homepage/how-light-therapy-works/

Kirjoittajat: Anna Hagmann, Vilma Kaisla & Jemina Nurminen

Vanhemmuus hoitoalalla 

Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen saattaa olla haasteellista monille perheille sekä yksinhuoltajille. Moni miettii perheellistymisestä polttavia kysymyksiä kuten ”Haluanko lapsia?”, ”Riittääkö raha elättämään lasta?”, ”Mitä tapahtuu työlleni?” tai ”Minkälainen tulevaisuuteni tulee olemaan?”. Monesti luullaan, että lapsen saamisen jälkeen koko muu elämä niin sanotusti loppuu eikä ole aikaa ja jaksamista käydä enää töissä, opiskella tai nähdä ystäviä. Näistä syistä sosiaalisessa mediassa usein kuvataan lapsen saaminen negatiiviseen ja kielteiseen sävyyn. On kuitenkin mahdollista sovittaa yhteen opiskelu, työ ja lapsiperhearki. Uran, perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen tarvitaan perheystävällistä ja syrjimätöntä työelämää, tasavertaista vastuuta hoivasta, kodista ja niihin liittyvästä metatyöstä ja laadukasta varhaiskasvatusta sekä muita perheiden palveluita ja tukiverkkoja. On siis mahdollista lapsiperhearjessakin haaveilla uudesta työurasta ja muusta itselle tärkeästä asiasta. Vanhemmuus saattaa luoda lisää uusia ja erilaisia tavoitteita ja unelmia. Perheellistymisen ei tarvitse merkitä uran katkeamista tai haaveilun lopettamista.  

Teetimme tätä tekstiä valmistellessamme pienimuotoisen kyselyn, johon vastasi vanhemmat, jotka opiskelevat saman aikaisesti. Ensimmäinen kysymyksemme liittyi hoitoalalle hakeutumiseen. Kaikki vastanneet olivat samaa mieltä, että hoitoalalla on hyvä työllistymistilanne, oma kiinnostus alaan ja myös ihmisläheisyys nousi vastauksissa esille. Lapsen saamista opintojen aikana ei ole koettu suureksi ongelmaksi, vaikka opinnot ovatkin lykkäytyneet. Osa oli suorittanut kursseja jo etukäteen. Suurin osa vastaajista ei ollut tällä hetkellä työelämässä opiskeluiden ja perhe-elämän ohella. Suurin osa vastaajista koki oman jaksamisensa tyydyttäväksi ja 25 % hyväksi.  

Kysyimme myös ajan käytöstä ja avun tarvitsemisesta. Kaikki vastanneet tarvitsivat apua lasten hoidossa paljon. Apua saadaan esimerkiksi omilta vanhemmilta. Ajankäytön hallinta on koettu sujuvan hyvin, vaikka omien ystävien ja muu sosiaalinen elämä on jäänyt vähäiseksi. Hoitoalalla palkkaus on noussut viime aikoina otsikoihin mediassa. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että hoitoalan palkka ei riitä elättämään perhettä. Omat ja puolison tulot yhteenlaskettuna rahat kuitenkin riittävät hyvin elättämään perheen. Lapsen kehityksestä koetaan jäävän paitsi, kun itse käy koulussa ja työelämässä.  

Alla vielä vinkkilista ruuhkavuosista selviytymiseen 

  1. Vahvista itsetuntoasi esimerkiksi listaamalla onnistumisiasi. 
  1. Tunnista rajasi ja vahvista voimavarojasi esimerkiksi tunnistamalla mikä lisää omaa jaksamistasi ja tekee sinusta energisen. 
  1. Lisää itsetuntemustasi esimerkiksi tekemällä lista omista vahvuuksistasi. 
  1. Kasvata itsemyötätuntoa ja huomaa asioiden hyvä puoli esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa, johon kirjoitat päivittäin kolme asiaa, joista olet kiitollinen tai on mielestäsi mennyt hyvin. 
  1. Älä jää yksin vaan hae tukea lähipiiristä, verkostoista tai yhteiskunnalta. 

Lähteet: 

https://www.mothersinbusiness.fi/tyo-ja-perhe-eri-elamantilanteissa

Syksyn 2023 ensimmäinen Soteekkiryhmä

Tätä postausta kirjoittelee kolme sosionomiopiskelijaa ja haluamme tuoda esille, että mitä kaikkea Soteekissa suoritettavaan moniammatilliseen yrittäjyysharjoitteluun kuuluu. Sosionomilla yrittäjyysharjoitteluun on varattu yhteensä 133 tuntia, johon sisältyy myös alkuinfot, loppupalautteet, perehtyminen sekä harjoitteluraportin kirjoittaminen.

Soteekissa toimitaan moniammatillisessa tiimissä yhdessä sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kanssa. Soteekissa harjoitteluaan suorittavat myös englanninkielisellä linjalla olevat opiskelijat, joten pääset varmasti myös keskustelemaan ja toteuttamaan suunnitelmia englanniksi ja Soteekkissa onkin oiva tilaisuus päästä oppimaan sosiaalialan sanastoa englanniksi.

Sosionomit työskentelevät eri asiakasryhmien kanssa, joita voivat olla esimerkiksi vanhukset, lapset ja kehitysvammaiset. Työpäiviin kuuluu palveluiden suunnittelu sekä toteutus. Nykyään Soteekissa maanantai ja tiistai on varattu palveluiden suunnittelulle ja muut päivät palveluiden toteuttamiselle. Sosionomin näkökulmasta asiakaskäynneillä tulee toimia aina asiakaslähtöisesti, kuunnella asiakkaan toiveita sekä toimia yhteistyössä muiden tiimin jäsenten kanssa.

Niin kuin varsinaisella työkentällä, myös Soteekissa pääsee suunnittelemaan ja kirjaamaan, joten jos olet ajatellut esimerkiksi ohjaajana työskentelyä, niin täällä pääset tutustumaan paperitöihin. Opiskelijat ovat pääasiassa itse vastuussa palveluiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Apua saa toki kysymällä!

Haastattelut

Haastattelimme eri alan opiskelijoita liittyen harjoittelun suorittamiseen Soteekissa.

Kaksi sosionomiopiskelijaa:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelunne kestää? – opiskelemme sosionomeiksi ja harjoittelumme kestää viisi viikkoa.

Miten tuotte esille oman alan osaamista Soteekissa? – lähestymme asiakasta huomioimalla hänet  kokonaisvaltaisesti ja tuomme esiin sosiaalisia taitojamme. Tuomme myös hyvää energiaa työyhteisöön.

Mikä on parasta Soteekissa? – ehdottomasti porukka sekä ilmainen kahvi. Myös mukavat asiakkaat ja palvelut ovat aika parhaita.

Sairaanhoitajaopiskelija:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelu kestää? – Opiskelen sairaanhoitajaksi ja harjoitteluni kestää viisi viikkoa.

Miten tuot esille oman alan osaamista Soteekissa? – Panostan aina asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä turvallisuuteen.

Mikä on parasta Soteekissa? – Parasta Soteekissa on työskentely eri alan opiskelijoiden kanssa, koska nyt pääsee näkemään ja jakamaan eri näkökulmia yhdessä muiden kanssa.

Fysioterapeuttiopiskelija:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelu kestää? – Opiskelen Fysioterapiaa ja harjoitteluni kestää kuusi viikkoa.

Miten tuot esille oman alan osaamista Soteekissa? – Yritän aina keksiä jotain fyysistä tekemistä asiakkaan kanssa ja koitan tuodaa omaa osaamista palveluihin

Mikä on parasta Soteekissa? – Olemme opiskelijoina vastuussa kaikesta suunnittelusta ja palveluiden tekemisestä, joten siinä oppii paljon ja pääsee työskentelemään eri alan opiskelijoiden kanssa.

Soteekin syyskausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja palveluita toteutetaan ja suunnitellaan hyvää vauhtia. Harjoittelu Soteekissa menee tosi nopeasti, kun on paljon tekemistä. Toivotamme kaikille hyvää syksyn jatkoa!

Sosionomin koulutus ja työnkuva

Sosionomiopiskelijat Anni Mäkilä, Emma Ilola ja Sanni Kilponen

Tämän kirjoittajina toimii kolmannen vuoden sosionomi opiskelijat Anni, Emma ja Sanni. Olemme aloittaneet opinnot vuonna 2020 syksyllä Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Sosionomin työnkuva on laaja. Sosionomin työssä pääset edistämään asiakkaiden hyvinvointia, ohjaamaan, ehkäisemään syrjäytymistä sekä tukemaan sosiaalista kuntoutumista.

Sosionomikoulutus antaa pätevyyden toimia koko sosiaalialalla eri asiakasryhmien kanssa. Koulutuksessa valitaan lisäksi neljästä eri suuntautumisvaihtoehdosta itseä kiinnostava vaihtoehto, joka syventää osaamista tiettyyn asiakasryhmään. SAMKissa suuntautumisvaihtoehdot ovat varhaiskasvatus, lastensuojelu ja nuorisotyö, erityiskasvatus sekä aikuissosiaalityö. Sosionomiopinnot sisältää 210 opintopistettä ja kestää keskimäärin 3,5 vuotta.

”Valitsin sosionomi koulutuksen, koska tiesin haluavani työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Sosionomin työpaikka mahdollisuudet ovat niin laajat, joten luotin siihen, että oma kiinnostuksen kohde löytyy opintojen aikana. Olen ollut tyytyväinen Satakunnan ammattikorkeakoulun opetukseen, mutta olisin kuitenkin kaivannut itsenäisesti tehtäviä suorituksia enemmän. Opinnoissa lähes kaikki on tehty erilaisissa ryhmissä. Opinnot on antanut mahdollisuuden myös työntekoon koulun ohella. Työn kautta on varmistunut oma fiilis siitä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.”  – Sanni

Työpaikkamahdollisuuksia on runsaasti eri paikoissa, esimerkiksi koulussa voit työskennellä kuraattorina, koulusosionomina tai koulun perhetyöntekijänä. Varhaiskasvatuksessa työskennellään nimellä varhaiskasvatuksen sosionomi, johon vaaditaan varhaiskasvatuksen erilliset opinnot. Varhaiskasvatuksen sosionomina työskentelet perheiden kanssa yhteistyössä ja olet tukemassa perheiden hyvinvointia matalalla kynnyksellä. Toteutat varhaiskasvatusta kasvatuskumppanuutena vanhempien kanssa. Kaksi meistä on valinnut suuntautumisekseen varhaiskasvatuksen.

”Valitsin suuntautumisvaihtoehdoksi varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatuksessa pääsee työskentelemään iloisessa työympäristössä, koska lapset ovat pääsääntöisesti iloisia ja hyvän tuulisia. Työssä pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan monipuolista toimintaa. Koen työn todella tärkeäksi ja työssä tärkeää itselleni on lasten ja vanhempien aito kohtaaminen ja kuunteleminen. Minulle on tärkeää, että lapset viihtyvät varhaiskasvatuksessa ja voivat luottaa kasvattajiin ja kokea olonsa turvalliseksi.” – Sanni

”Valitsin varhaiskasvatuksen opinnot, koska haluaisin tulevaisuudessa työskennellä lasten parissa ja mahdollisesti päiväkodissa. Koska varhaiskasvatuksen sosionomin työ vaatii riittävät opintopistemäärät varhaiskasvatuksen opintoja pätevyyden saamiseksi, valinta tuntui helpolta. Varhaiskasvatuksessa pidän erityisesti siitä, että työtä tehdään tiimeissä ja että työ on luovaa.” – Anni

Lastensuojelussa sosionomi voi työskennellä esimerkiksi sosiaaliohjaajana tai perhetyöntekijänä. ”Lastensuojeluammattilaiset tekevät neuvonta- ja ohjaustyötä sekä asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistavaa muutostyötä ammatillisen osaamisensa puitteissa.” (THL)

Erityiskasvatuksessa pääset työskentelemään eri ikäisten erityistukea vaativien ihmisten parissa.

Aikuissosiaalityössä voi työllistyä muun muassa päihdetyöhön, vankilaan tai mielenterveystyöhön, erilaisiin ohjaus ja neuvontatehtäviin. ”Aikuisten parissa tehtävä työ sisältää hyvinvoinnin edistämistä, pulmallisten elämäntilanteiden ennalta ehkäisemistä ja vaikeiden elämäntilanteiden ratkaisemista.” (DIAK)

”Aikuissosiaalityön opinnoissa on laaja mahdollisuus opiskella eri kursseja rikosseuraamustyöstä päihdetyöhön ja työelämässä on monia asiakasryhmiä, joiden kanssa työskennellä. Aikuissosiaalityön opinnoista on hyötyä työskennellessä muuallakin kuin aikuissosiaalityön työpaikoissa, sillä myös esimerkiksi lastensuojelussa työskennellään tiiviisti yhdessä vanhempien kanssa.” – Emma

Sosionomina voit olla myös töissä vanhusten parissa. Osaat arvioida palveluntarvetta ja toteutat viriketoimintaa. Sosionomi näkee ikääntyneet osana yhteiskuntaa ja osaa tukea ikääntyneitä ja ajaa heidän etuaan, silloin kuin he eivät enää itse siihen kykene. Sosionomin vastuulla on usein vanhustyön kehittäminen. (Vesanen & Vähätalo, 2017).

Sosionomina kohtaat työssäsi erilaisia ihmisiä. Sosionomina voit työskennellä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Sosionomin työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Työtä hakiessa siis valinnan varaa löytyy.

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/hallinto/lastensuojelun-sosiaalityontekijan-kelpoisuus-ja-tehtavat

https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/ammatit-ja-patevyydet/ammatit-ja-tutkinnot/sosionomi-amk/

https://dialogi.diak.fi/2019/12/18/aikuisten-parissa-tyoskenteleva-sosionomi-edistaa-hyvinvointia-ja-osallisuutta/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129938/Vesanen_Veera_Vahatalo_Kiira.pdf;jsessionid=74721451FEE77899C537569845A2C834?sequence=1

Sosionomina Soteekissa 

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

Millaista on olla sosionomina Soteekissa? On varmasti kysymys, joka pyörii monen Soteekki-harjoitteluun tulevan sosionomiopiskelijan mielessä. Pyrin nyt oman kokemukseni kautta tässä blogikirjoituksessa hieman vastaamaan tuohon kysymykseen. Sosionomien harjoitteluhan kestää Soteekissa neljä viikkoa, jonka aikana pitäisi saada kasaan 133 työtuntia. Vaikka harjoittelu onkin suhteellisen lyhyt, voin omasta kokemuksesta sanoa, että harjoitteluun mahtuu silti yllättävän paljon kaikenlaista. Soteekissa sosionomiopiskelijat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä yhdessä sairaanhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden kanssa tuoden tiimiin sosionomin näkökulmaa ja osaamista. Omaa osaamistaan pääsee näyttämään myös erilaisissa kehittämistiimeissä. 

Mielestäni sosionomina Soteekissa oleminen on ollut todella kiintoisaa ja opettavaista. Me sosionomithan erikoistumme johonkin tiettyyn asiakasryhmään ja harjoittelut suoritetaan tämän asiakasryhmän parissa. Soteekissa kuitenkin erilaisten palveluiden kautta pääsee olemaan tekemisissä kaikenlaisten asiakasryhmien kanssa aina vauvasta vaariin, mikä ainakin omasta mielestäni on tuonut paljon lisää omaan ammatillisuuteeni. On myös ollut todella hienoa saada ”maistiainen” moniammatillisesta yhteistyöstä, joka on todella tärkeää nykyajan sosiaalialan kentälläkin. Enkä ole vain ollut mukana tiimeissä vaan erityisesti olen kokenut ylpeyttä  siitä, että olen saanut jakaa tiimiin meidän sosionomien osaamista ja samalla saanut oppia muiden osaamisesta. Esimerkiksi itse, kun olen erikoistunut varhaiskasvatukseen ja tiedän lasten kanssa työskentelystä paljon niin koen, että minulla on ollut paljon annettavaa lasten kanssa tehtäviin palveluihin ja niiden suunnitteluun. Olen voinut jakaa tietouttani heidän kanssa joilla ei ole lasten kanssa työskentelystä mitään kokemusta. Toisaalta sitten olen saanut paljon oppia esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoilta vanhusten kanssa työskentelyyn, josta itsellä ei juuri ole kokemusta. 

Koen Soteekin opettaneen minulle paljon sosionomin työlle tärkeitä asioita. Kuten vaikka erilaisten asiakkaiden kohtaamista. Sosionomit tulevat ammatissaan kohtamaan kaikenlaisia erilaisia asiakkaita ja kaikki heistä pitää osata kohdata ammatillisesti. Tämän lisäksi Soteekki on opettanut minulle vastuun ottamista ja sen kantamista. Vastuun ottaminen ja sen kantaminen on tärkeää työssä kuin työssä mutta varsinkin sosionomin työssä, koska työskennellään ihmisten kanssa ja työllä on vaikutusta oikeitten ihmisten oikeisiin elämiin. Näiden lisäksi Soteekki on myös opettanut minulle reflektointia itsen ja muiden toiminnasta, kirjaamista, ohjaamista, epävarmuuden sietämistä ja oma aloitteisuutta. Reflektointi on tärkeää sosionomin työssä oman ammatillisuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta. Sosionomin työhön kuuluu paljon kirjaamista ja ohjaamista, joten näiden asioiden pitää hoitua hyvin. Sosionomin työssä on myös paljon epävarmuutta, joten sitäkin on tärkeä oppia sietämään. Oma-aloitteisuus on sekin tärkeää työssä kuin työssä mutta koen, että se on erityisen tärkeää sosionomin työssä, jotta hommat hoituvat. Olen myös joutunut käyttämään paljon englannin kieltä, mikä varmasti pitää joskus käyttää nykyisessä työelämässä.  

Koen siis, että sosionomina oleminen Soteekissa on ollut todella antoisaa ja antanut itselle paljon ajatellen tulevaa sosionomin ammattiani. Kyselin myös muilta samaan aikaan Soteekissa harjoittelussa olevilta sosionomiopiskelijoilta millaista heistä on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä he kokevat Soteekin antaneen heille ajatellen sosionomin ammattia. 

Millaista sinusta on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä koet Soteekin antaneen sinulle ajatellen sosionomin ammattia? 

”Soteekki on ollut kiva ja mielenkiintoinen. Soteekki on antanut mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan eri asiakasryhmistä.” 

”Soteekki on tuonut itselle hyviä haasteita ja opettanut paljon sosiaalisuutta sekä antanut hyvän kuvan siitä millaisia juttuja kuuluu sosionomin ammattiin.” 

”Soteekki on ollut uutta ja erilaista. Soteekissa kivointa on ollut se, että on saanut työskennellä eri asiakasryhmien kanssa ja moniammatillisesti. Se on antanut paljon tulevaisuutta ajatellen.” 

”Soteekissa on ollut kivaa. Soteekki on tuonut itselle lisää tietoa siitä, mikä oikeastaan on sosionomin osaamista.” 

”Soteekissa on ollut mukavaa. Soteekki on antanut itselle hienon mahdollisuuden työskennellä eri ammattiryhmien kanssa.” 

”Soteekissa on ollut tosi mukavaa ja ollut hienoa, että olen saanut hyödyntää tiimeissä omaa osaamistani. Soteekissa on ollut kivaa työskennellä erilaisten asiakasryhmien kanssa ja tehdä tiimityötä.” 

Antoisaa harjoittelua kaikille tuleville sosionomiopiskelijoille! 🙂

Työpaikkakoulutuksen helmiä

Sanaton viestintä

Viimeviikolla työpaikkakoulutus- tiimin aiheena oli non- verbaalinen, eli sanaton viestintä. Aihe oli monelle tuttu jo entuudestaan, mutta tarkoituksena oli muistuttaa sanattoman viestinnän tärkeydestä työyhteisössä. Tiimi toteutti pienen esityksen aiheesta, sekä toiminnallisen ”leikin”. Sanaton viestintä on suuri osa vuorovaikutusta ja voi luoda ristiriitoja sanallisen viestinnän kanssa. Ilmeet ja eleet voivat tulla vaistomaisesti ja kertoa mielipiteesi hyvinkin tarkasti. Soteekissa toimimme erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä, jolloin vuorovaikutus nousee keskeiseen rooliin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Hyvä ryhti & vielä parempi mieli

Ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota myös Soteekissa työskennellessäsi. Tiimi korosti mm. ”taukojumpan” merkitystä, oikeaa asentoa työskennellä, nostaa ja siirtää. Ergonomian avulla pyritään parantamaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Työpäivä Soteekissa on aina erilainen, toisinaan voidaan istua ja suunnitella monta tuntia, jolloin tulisi huomioida hyvät työskentely asennot. Soteekki toteuttaa myös Liikkuvaa taukoa etäyhteydellä, jossa ohjattua jumppaa arkisin klo 10 – 10.10. Se tauottaa mukavasti päivän kulkua. Mukaan liikkuvaan taukoon pääset CampusMoWen HILLssä ja/tai Instagram liven kautta. Ohjattu liikkuva tauko jatkuu taas syksyllä.

Työpaikkakoulutuksen toisessa osuudessa keskityttiin kirjaamaan ylös asioita, joilla työhyvinvointia voidaan edistää päivittäisellä tasolla. Ryhmät miettivät vuorollaan vastauksia esimerkiksi siihen, että mitä työkaverin suusta olisi mukavaa kuulla useammin, miten voi osoittaa arvostusta toiselle ilman sanoja, sekä esimerkiksi sitä että mitä itse toivoisi työyhteisöltä hyvinvoinnin ja yhteishengen edistämiseksi. Lopuksi käytiin yhteisesti läpi kertyneet tulokset ja keskusteltiin asioista yleisellä tasolla. Tämä työpaikkakoulutuksen osuus vahvisti sitä tosiasiaa, että hyvä työyhteisö on iso osa työhyvinvointia ja ihan jo pienilläkin sanoilla ja teoilla on mahdottoman suuret ja kauaskantoiset vaikutukset. Tuloksissa toistui, että esimerkiksi lounaalle pyytäminen ja kahvikupin tuominen olivat toisaalta pieniä mutta arjessa kuitenkin hyvin merkityksellisiä asioita.  

Opiskelijat leipoivat työpaikkakoulutuksen innoittamana pullaa koko Soteekin porukalle!

Soteekki international day 29.4.2022

Kansainvälisyys aiheena on puhuttanut meitä paljon Soteekin aikana. Se nousee jatkuvasti pintaan, jos jonkinlaisesta näkökulmasta. Haluamme tarjota Soteekissa tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua niin palveluihin, kuin Soteekin sisäiseen toimintaan ja sen kehittämiseenkin. Edistymme pienin askelin ja yhdessä ylläpidämme tätä ajatusta. 

Perjantaina 29.4. vietettiin Soteekissa kansainvälistä päivää. Päivän suunnitteli Soteekin oma KV-tiimi. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda yhteen niin kansainvälisiä opiskelijoita, kuin myös Soteekin henkilöitä. Toiveenamme oli luoda helposti lähestyttävä tapahtuma, jossa tarjolla oli monikulttuurisuutta, yhteistä hauskanpitoa ja mahdollisuus lähestyä Soteekkia ennen oman harjoittelun aloittamista.  

Kuvassa vietnamilaisia nukkeja sekä tasapainottelevia korentoja.

Päivä lähti liikkeelle kello 10, kun Agora- salin ovet avautuivat. Tarjolla oli tutustumista edistäviä leikkejä, Suomalaista kulttuuria juhlivia pelejä sekä muista kulttuureista tuotuja kauniita muistoja. Aloitimme päivän yhdessä tuttujen Soteekkilaisten kanssa ja vaikka kolme viikkoa olemme jo yhdessä viettäneet, aina voi oppia jotain uutta toisesta.

Lounastauon jälkeen saimmekin vieraaksemme kansainvälisiä opiskelijoita. Tutustuttuamme hieman toisiimme siirryimme maistelemaan Suomalaisia “herkkuja”. Tarjolla oli mämmiä, leipäjuustoa, salmiakkia ja tietenkin vapun kunniaksi simaa ja pikku donitseja. Ohjelmassa oli myös sopivan kilpahenkistä pelailua, Aliasta, perinteistä saappaan heittoa ja lopuksi köydenvetoa. 

Kelpaisko nää herkut sulle?
Suomalaisia vappuperinteitä kunnioittaen tarjolla oli tietenkin myös munkkeja ja simaa!

Tarjolla olevista herkuista suosikeiksi nousivat leipäjuusto ja sima. Yllätykseksi myös mämmiä maistettiin rohkeasti ja jakoihan se tuttuun tapaan mielipiteitä. Kiivasta keskustelua käytiin niin puolesta, kuin vastaan. Suunnitellessamme tapahtumaa kävimme läpi myös muiden kulttuurien perinneruokia. Mikään ei olisi ollut niin mahtavaa, kuin saada myös näitä ruokia ja herkkuja tarjolle.

Monikulttuurisuus loisti myös pukeutumisessa. Jokainen KV- tiimin jäsen toi mukanaan jotain omaan kulttuuriinsa liittyvää päällään, oli se sitten kansallispuku tai oman suvun perinteitä. Paikalla nähtiin niin Afrikkalaista ja Vietnamilaista muotia, kuin myös supisuomalainen saunatakki ja kurasaappaat. Näitä esittelimme tietenkin catwalk tunnelmissa musiikin pauhatessa.

Mahtavinta koko tapahtumassa oli yhteishenki ja reipas heittäytyminen hauskanpitoon! Kaikki lähtivät mukaan upeasti ja naurulta, sekä hauskoilta tilanteilta ei voitu välttyä. Nauru raikasi aina Soteekin toimistolle asti! Perjantai oli myös sairaanhoitaja- opiskelijoiden viimeinen päivä Soteekissa, eikä parempaa viimeistä päivää olisi voinut toivoa. Olemme kiitollisia mahdollisuudesta järjestää tällainen tapahtuma, kiitollisia niin muille KV- tiimin jäsenille, osallistujille, kuin myös esihenkilöillemme, joiden avulla tämä oli mahdollista.

Muistetaan vetää aina yhtä köyttä! Strong together!

Koulujärjestelmät eri puolilla maailmaa

Kirjoittanut fysioterapiaopiskelijat Sangita Gurung ja Iqra Batool (julkaistu 31.1.2022). Kääntänyt Nina Koponen ja Sanni Riihimäki.

Sille on syynsä, että ihminen on fiksuin olento maan päällä. Meillä on opittuja taitoja ja tietoja, jotka ovat auttaneet meitä edistymään ja kehittymään pidemmälle. Pääelementti tämän viisauden saavuttamiseksi on koulutus, joka on antanut meille tietoa tästä maailmasta ja ympäristöstämme. Jokaisella maalla tai kulttuurilla on omat sääntönsä ja opetussuunnitelmansa koulujärjestelmälle. Tässä annamme muutaman esimerkin siitä, miten eri koulutusta annetaan eri ympäristöissä ja miten suuresti jokainen järjestelmä poikkeaa toisista. Haastattelimme eri puolilta maailmaa tulleita opiskelijoita ja kyselimme heidän kokemuksistaan koulutuksesta heidän kotimaissaan.

K1. Mitä olet mieltä koulutusjärjestelmästä kotimaassasi?

Rassendyll (Cameroon): Koulu antaa hyvän teoriapohjaisen koulutuksen ja opiskelijat tietävät paljon eri asioiden teoriasta. Käytännön opissa on vielä paljon puutteita, johtuen rahoituksen puutteesta Hänen henkilökohtaisen kokemuksensa mukaan koulu  oli hyvin aktiivinen ja tarjosi useita mahdollisuuksia kohdata uusia asioita. Hän kävi sisäoppilaitosta, jossa hän kertoi meille oppineensa asioita, kuten henkilökohtainen hygienia ja järjestely. Hänen mielestään taidot, joita hänellä on nykyään, olivat ne sitten henkilökohtaisen elämän tai koulutuksen, ovat tulleet koulun aikana tapahtuneen jatkuvan käytännön opin kautta.

Karolina (Czech Republic): Koulu hänen maassaan on ilmaista, mutta vaativampaa hänen mielestään. Hänen mukaansa kouluissa on käytössä hyvin vanhanaikaiset opetustavat ja asioiden muistaminen koetaan tärkeämpänä kuin niiden oppiminen. Heillä oli useita kokeita, suullisia ja kirjallisia läpi lukukauden. Joka koe arvioitiin asteikolla 1-5, 1 on paras ja 5 huonoin arvosana. Oppilaat eivät voi vapaasti valita eri aineita, sillä kaikki ne ovat pakollisia. Hänen mukaansa oppilailla on jatkuvat paineet mukana pysymisestä ja opintojen suorittamisesta ajallaan.

Matilda (Finland and Luxemburg):  Hänellä oli kaksi hyvin erilaista kokemusta kouluista. Hän kävi esiopetuksensa ensin Suomessa ja myöhemmin, hänen vanhempansa muuttivat Luxemburgiin, jossa hän aloitti koulun. Hän mainitsi, että Suomalaiset lapset käyvät heitä lähimpänä olevaa koulua, jonka oppimisympäristö on paineeton. Hänen kokemuksestaan koulu Luxemburgissa on hyvin erilaista, sillä vanhemmat valitsevat koulun omien toiveidensa mukaan, tällöin koulu voi sijaita hyvin kaukana. Oppimisympäristö on hyvin vaativa ja kilpailullinen. Lapsilla on usein kokeita ja heitä seurataan sekä arvioidaan tarkasti. Koulupäivät ovat pitkiä ja sinun pitää opetella vähintään 3 eri kieltä. Kouluvuoden alusta asti luodaan opinnot valitsemillesi kielille. Koulutussysteemi on myös hieman monimutkainen. Suurin osa perheistä tulevat arvostetuista taustoista, jolloin koulun vaikutus on ollut läsnä aikaisesta lapsuudesta asti. Koulu on hyvin akateeminen.

K.2. Mitä mieltä olet SAMKin opetussuunnitelmasta?

Rassendyll: Opetus SAMK:ssa on työ orientoitunutta ja tavoitteena on pitää huolta, että jokainen valmistuva opiskelija löytää hyvän työn nopeasti. Kaiken kaikkiaan opetus/harjoittelut pohjautuvat juuri siihen, mitä omassa ammatissasi tarvitset. Hänen mukaansa SAMK mahdollistaa käytännön harjoittelua yhdistettynä teoriaan eri aloilla, mikä antaa motivaatiot oppia uusia tietoja ja taitoja. Käytännön harjoittelut valmistavat opiskelijoita työelämään, mikä on hieno puoli SAMK:in koulutusta. Hän mainitsi myös, että SAMK:in koulutus keskittyy enemmän Suomalaisille työmarkkinoille. Olisi hienoa, jos tätä markkinaa laajennettaisiin kansainväliseksi.

Karolina: Opiskeluympäristö SAMK:issa on huomattavasti helpompi, opettajat ovat ystävällisiä ja kohtelevat kaikkia tasa-arvoisesti. Koulu keskittyy auttamaan jokaista valmistumaan. Koulu on moderni ja hyvin varusteltu. Kaikki toimii sulavasti ja on mukavaa.  Opiskelijatapahtuma ja organisaatiot ovat plussaa.

Matilda: Hänen kokemuksensa SAMK:issa on tähän asti ollut hyvä. On mahdotonta epäonnistua täällä, opettajat rohkaisevat meitä valmistumaan ja antavat kaikille reilun mahdollisuuden tähän. Opettajat tukevat ja ruoka on halpaa.

K3. Kuinka vertailisit molempia koulutusjärjestelmiä?

Rassendyll: Hän kertoi, että sosiaalisilla aktiviteeteilla oli suuri rooli ja osa koulutusta. Heillä on monia eri harraste ryhmiä, joiden tavoitteina on antaa oppilaille mahdollisuus kehittää monia eri taitoja. On journalismia, urheilukerhon, kirjoittamista ja monia muita kerhoja oppilaille, nämä auttavat myös sosiaalisten taitojen kehittymisessä. SAMK:issa hän ei ole ollut osana mitään tällaista toimintaa vaikka on pelejä ja yhteisiä tapahtumia, ne ovat suljetuissa ryhmissä.

Karolina: Joskus pakotettu ympäristö valmistaa sinua tuleviin vaikeuksiin. Koulu Luxemburgissa teki hänestä kilpailullisen ja hän oppi kieliä, kun taas SAMK:ssa on  mahdollisuus valinnan vapauteen. Työmäärä SAMK:ssa on kevyempi ja sinulla on vapaapäiviä joiden avulla opiskelija voi aikatauluttaa opintojaan jatkuvan paineen sijaan. Joskus hän kokee olevansa vähemmän motivoitunut käyttämään vapaa-aikaansa opiskeluun, sillä motivaation tulisi tulla hänestä itsestään.

Vau mahtavaa! Kaikkien kokemukset eroavat toisistaan ja SAMK:n opetussuunnitelmasta. Melkein kaikilla heistä on ollut hyvin tiukka kouluympäristö, joka on vaikuttanut jokaisen tulevaisuuteen suuresti niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Tiukka ympäristö auttaa opiskelijoita käyttäytymään hyvin, ottamaan vastuuta ja parantamaan sosiaalisia- sekä henkilökohtaisia taitoja vaikka toisaalta sillä voi negatiivinen vaikutus erityisesti mielenterveyteen.

Meidän mielestämme on tärkeää, että koulutus jota oppilaille tarjotaan tulisi olla huolellisesti suunniteltu ja toteutettu tarjoten jokaiselle tasa-arvoisen mahdollisuuden. Opiskelijat eivät opi muistamalla ulkoa asioita ja teoriaa, vaan ymmärtämällä ja harjoittelemalla taitoja menestyäkseen elämässä. He ansaitsevat mahdollisuuden valita ja löytää elämässä itselleen sopivan uran. On tärkeää motivoida eikä olla liian tiukka säännöissä, mikä usein johtaa motivaation laskuun uusien asioiden oppimisessa. Kuitenkin säännöt ja säädökset ovat erittäin tärkeitä, jotta koko systeemi toimii ja opiskelijat oppivat niiden arvon ja tärkeyden. Säännöt ovat tärkeitä, mutta niiden ei tule vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin.

Tähän lopetamme blogimme ja kiitämme lukijoita. Haluaisimme mainita, että kaikki tässä blogissa kirjoitettu on täysin omi henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia eri opiskelijoilta. Toivottavasti nautitte lukemisesta. 🙂

Soteekki a:sta ö:hön

Ensimmäinen viikko takana ja pääsiäisen vietostakin on palattu takaisin hommiin. Nyt on siis hyvä aika käydä yhdessä läpi mihin varautua, kun astut Soteekin maailmaan. Paljon muuttuu lyhyessä ajassa, mutta paljon pysyy myös samana. Tässä siis meiltä teille muutama ohje, millä pääsette liikkeelle:

1. Soteekista saat irti juuri niin paljon, kuin itse haluat.

2. Anna virran viedä, asiat löytävät paikkansa. Sinä myös.

3. Avoimuus on avainsana.

4. Koskaan ei tarvitse jäädä yksin.

5. Tosissaan, muttei totisesti.

Mitä nämä lauseet todellisuudessa pitävät sisällään? Soteekista saat irti juuri niin paljon, kuin itse haluat. Soteekissa tunnit merkitsevät. Se, minkä annat, saat myös takaisin. Viikot koostuvat erilaisista palveluista ja Soteekin sisäisistä tiimeistä. Ei hätää, jos tuntuu, että palveluita ei ole kuin pari viikossa, tunteja kerrytät olemalla omatoiminen ja luomalla myös itse itsellesi menoja.

Jo ennen harjoittelujaksolle saapumista olo voi olla vähän sekava. Mikä Soteekki edes on? Mitä palveluita? Miten? Mitä?? Anna virran viedä, asiat löytävät paikkansa, niin myös sinä. Ensimmäiset päivät, jopa ensimmäiset viikot voivat tuntua kiireisiltä, sekavilta ja tietoa tulee joka suunnasta. Ennen harjoittelua pääset tutustumaan Soteekkiin kattavan moodlepohjan kautta. Sinne voit palata aina, kun tuntuu, että tarvitset opastusta. Älä huoli, löydät pian paikkasi ja arki alkaa rullaamaan.

Soteekin arki voi usein näyttäytyä hallittuna kaaoksena. Kuvaaja: Nina Koponen

Avoimuus on avainsana. Jokainen Soteekin harjoittelija sekä työntekijä ovat mukana Soteekin pyörittämisessä yhdessä. Tulet tekemään töitä monen eri ihmisen kanssa eri aloilta ja monenlaisen asiakkaan kanssa. Koskaan ei tarvitse jäädä yksin. Aina taustalla on sekä palvelu- että koko soteekkitiimin tuki.


Vinkiksi tuleville soteekkilaisille: nauttikaa. Kuten täälläkin jo ohjenuoraksi on muodostunut, muistakaan tehdä tätä tosissaan, muttei totisesti. Hommat hoidetaan aina kunnialla alusta loppuun asti, mutta kaiken sen aikana ei saa unohtaa pitää hauskaa. Soteekki antaa mahtavan tilaisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja päästä kokeilemaan uusia juttuja. Koko jakson viihtyvyyteen vaikuttaa suuresti se, millainen porukka on koossa. Vaalikaa siis ryhmähenkeä ja pitäkää hauskaa yhdessä. Näin saatte Soteekista irti kaiken sen hyvän, mitä sillä on teille antaa.

Soteekissa homma toimii idealla ’Strong together!’ Kuvaaja: Nina Koponen

    

Tästä se lähtee! 

Kuten voitte nähdä, Soteekin blogi on jälleen aktivoitunut! Tällä viikolla pyörähti käyntiin uusien sosiaalialan- ja fysioterapiaopiskelijoiden Soteekki harjoittelu ja lisäksi harkassa oli ennestään jo fysioterapeutti- ja sairaanhoitajaopiskelijoita. Tänään täällä ruudun takana kirjoittelee sosionomiopiskelijat Nina ja Sanni.  

Kelataanpa ihan viikon alkuun ja katsotaan, mistä olemme lähteneet liikkeelle… 

Maanantaina kello yhdeksältä pärähti käyntiin uuden ryhmän orientaatiopäivä. Päivä sisälsi niin luentoja palveluohjaajilta, kuin myös jo itse palveluiden kimppuun käymistä. Pääsimme siis heti alkuun jo näkemään Soteekin varsinaisia töitä ja samalla tutustumaan tulevien viikkojen uusiin työkavereihin. Ei hätää, vaikka ensimmäisinä päivinä ei vielä palvelutunteja tulisi, tekemistä kyllä varmasti riittää ihan jo perusteisiin tutustumisessa ja oman paikan etsimisessä. Uutta asiaa tuli niin paljon ja useasta suunnasta, että orientaatiopäivän lopuksi ainakin allekirjoittaneilla oli jo pää hieman sekaisin tästä infotulvasta. Tästä oli siis hyvä lähteä liikkeelle!

Seuraava päivä alkoi tilojen esittelyllä ja jatkui yhteisen työyhteisöluennon parissa. Tämän jälkeen hajaannuimmekin jo kaikki omiin hommiimme. Palveluiden teemoissa on tällä viikolla erityisesti näkynyt pääsiäinen. Ryhmät ovat mm. istuttaneet rairuohoa, koristelleet pajunkissoista virvontavitsoja sekä väritelleet pääsiäiskuvia!

Kuvassa pääsiäisaskarteluja ja rairuohoistutuksia.
Myös Soteekin toimistolla on päästy nauttimaan ihanista pääsiäiskoristeista.

Toimistolla ollaankin paljon keskusteltu pääsiäisperinteistä. Mitä juuri sun pääsiäiseen kuuluu? Munajahtia vai virpomista? Kyselimme aiheesta myös kansainvälisiltä opiskelijoilta, jotka ovat päässeet tutustumaan suomalaisiin perinteisiin. Haastateltavina olivat sairaanhoitajaopiskelijat Janet ja Vanessa. Juttelimme yleisesti pääsiäisen perinteistä, joita suomalaisesta kulttuurista löytyy. Tuttuun tapaan, myös mämmi jakoi mielipiteitä. Mitä mieltä sä olet mämmistä?

Kuvassa virpomisvitsoja maljakossa pöydällä.
Kuvassa ikäihmisten kanssa yhdessä tehdyt virpomisvitsat, joista iloa riitti.

Mikä on suosikki pääsiäisperinteesi kotoa?
Suosikki pääsiäisperinne on kirkossa käynti ja pääsiäiskoristeet.

Oletko päässyt tutustumaan suomalaiseen pääsiäiskulttuuriin? Mikä on lempi pääsiäisjuttusi Suomessa?
Virpominen ja siihen kuuluva pukeutuminen ovat hauskoja. Pääsisäisvitsojen koristelu.

Mikä on kummallisin pääsiäisperinne, josta olet kuullut?
Mieleen ei tule mitään erikoista

Haluaisitko tutustua erityisesti johonkin suomalaiseen pääsiäisperinteeseen?
Pääsiäisen virpomistapahtumaan.

Tässä kohtaa me kiitetään ja kumarretaan. Soteekin toimisto lähtee pääsiäislomille perjantaista maanantaihin! Hommiin palaillaan siis taas tiistaina. Silloin myös blogitiimi alkaa kunnolla suunnitteluhommiin tulevaisuuden varalta. Olkaa siis kuulolla tulevia juttuja varten!

Terveisin, sosionomiopiskelijat Nina ja Sanni