Kirkasvalolamput

Kirkasvalolamput, tarvitsenko niitä?

Kun kuulin ulkomaalaisena kirkasvalolampuista ensimmäistä kertaa, suhtauduin siihen skeptisesti. En uskonut, että näiden lamppujen pitäisi todella auttaa väsymykseeni, koska en edes hyväksynyt sitä, että uneliaisuus johtui auringonvalon puutteesta. Siitä huolimatta aloin lukea kirkasvalohoidosta ja aloin nähdä sen takana olevan logiikan. Lopulta aloitin työskentelemään tällaisen lampun edessä ja se auttoi minua todella paljon pääsemään yli väsymyksestäni. Joten seuraavaksi näet kaikki tiedot, jotka saivat minut kokeilemaan kirkasvalolamppua ja selityksen sen käyttöön, jotta vakuutut!

Aloitetaan alusta, jokaisella ihmisellä on erilaisia rytmejä, mitkä vaikuttavat kehomme säätelymekanismeihin sekä toimintoihimme. Monet näistä toteutuvat päivästä toiseen itsestään. Tästä syystä niitä kutsutaan vuorokausirytmiksi. Yksi tämän tekstin kannalta tärkeimmistä vuorokausirytmeistä on uni-valve-sykli.

Uni-valve-sykli vaikuttaa ihmisen energia- ja aktiivisuustasoihin. Myös ympäristö ja siitä saatavat viitteet, kuten auringonvalo vaikuttaa tähän sykliin. Kun ihminen saa auringonvaloa, alkaa keho tuottamaan serotoniinia, joka auttaa meitä pysymään hereillä ja aktiivisena. Öisin auringonvalo vähenee ja kehon sisäinen kello käynnistää melatoniinin tuotannon. Melatoniini auttaa elimistöämme nukahtamaan ja pysymään unessa.

Mutta mitä tapahtuu tähän aikaan vuodesta, kun auringonvaloa ei ole paljoa ja suurin osa päivästä vietetään sisätiloissa? Loogisesti, me emme saa tarpeeksi auringonvaloa. Vähäinen auringonvalon saanti aiheuttaa serotoniinin ja melatoniinin riittämätöntä tuotantoa, mikä voi johtaa väsymykseen, uupumukseen, motivaation puutteeseen ja vakavimmissa tapauksissa jopa masennukseen ja unettomuuteen.

Tässä vaiheessa esiin tulee kirkasvalo terapia. Kirkasvalolamput jäljittelevät luonnollista auringonvaloa ja voivat siten auttaa käynnistämään serotoniinin ja melatoniinin tuotantoa. Lamput auttavat siis korvaamaan menetetyn auringonvalon määrän ja auttavat meitä saamaan enemmän energiaa ja positiivisuutta päivällä, sekä auttavat meitä nukahtamaan helpommin illalla. Kirkasvalolamppuja voidaan siis käyttää syys- ja talvikaudella menetettyä auringonvaloa, mutta myös auttamaan erilaisissa häiriöissä, kuten masennuksessa, dementiassa tai jopa aikaerorasituksessa.

Lopuksi miten lamppuja kannattaisi käyttää?

Aiheesta tehdään vielä paljon tutkimusta, ja käyttötapa riippuu myös siitä mikä vaikutus halutaan saavuttaa. Auringonvalon korvaamiseksi ja kehon järjestelmän aktivoimiseksi on suositeltavaa istua joka aamu vähintään 30 minuuttia lampun edessä. Pitää kuitenkin muistaa, että lamppuun ei saa koskaan katsoa suoraan, vaan niiden läheisyydessä on tarkoitus tehdä jotakin, esimerkiksi työskennellä, lukea tai syödä. Lampun läheisyydessä on kuitenkin pidettävä silmiä auki, jotta saadaan vaikutus.

Jos haluat itse testata kirkasvalolamppuja, löydät ne SAMK:n kirjastosta joka arkipäivä (maanantaista perjantaihin) 08:00-10:00. Keskiviikosta perjantaihin lampun läheisyydessä on luvassa myös ohjelmaa.

https://www.sleepfoundation.org/circadian-rhythm

https://www.day-lights.com/homepage/how-light-therapy-works/

Kirjoittajat: Anna Hagmann, Vilma Kaisla & Jemina Nurminen

21.11.202321.11.2023

Vanhemmuus hoitoalalla

Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen saattaa olla haasteellista monille perheille sekä yksinhuoltajille. Moni miettii perheellistymisestä polttavia kysymyksiä kuten ”Haluanko lapsia?”, ”Riittääkö raha elättämään lasta?”, ”Mitä tapahtuu työlleni?” tai ”Minkälainen tulevaisuuteni tulee olemaan?”. Monesti luullaan, että lapsen saamisen jälkeen koko muu elämä niin sanotusti loppuu eikä ole aikaa ja jaksamista käydä enää töissä, opiskella tai nähdä ystäviä. Näistä syistä sosiaalisessa mediassa usein kuvataan lapsen saaminen negatiiviseen ja kielteiseen sävyyn. On kuitenkin mahdollista sovittaa yhteen opiskelu, työ ja lapsiperhearki. Uran, perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen tarvitaan perheystävällistä ja syrjimätöntä työelämää, tasavertaista vastuuta hoivasta, kodista ja niihin liittyvästä metatyöstä ja laadukasta varhaiskasvatusta sekä muita perheiden palveluita ja tukiverkkoja. On siis mahdollista lapsiperhearjessakin haaveilla uudesta työurasta ja muusta itselle tärkeästä asiasta. Vanhemmuus saattaa luoda lisää uusia ja erilaisia tavoitteita ja unelmia. Perheellistymisen ei tarvitse merkitä uran katkeamista tai haaveilun lopettamista.

Teetimme tätä tekstiä valmistellessamme pienimuotoisen kyselyn, johon vastasi vanhemmat, jotka opiskelevat saman aikaisesti. Ensimmäinen kysymyksemme liittyi hoitoalalle hakeutumiseen. Kaikki vastanneet olivat samaa mieltä, että hoitoalalla on hyvä työllistymistilanne, oma kiinnostus alaan ja myös ihmisläheisyys nousi vastauksissa esille. Lapsen saamista opintojen aikana ei ole koettu suureksi ongelmaksi, vaikka opinnot ovatkin lykkäytyneet. Osa oli suorittanut kursseja jo etukäteen. Suurin osa vastaajista ei ollut tällä hetkellä työelämässä opiskeluiden ja perhe-elämän ohella. Suurin osa vastaajista koki oman jaksamisensa tyydyttäväksi ja 25 % hyväksi.

Kysyimme myös ajan käytöstä ja avun tarvitsemisesta. Kaikki vastanneet tarvitsivat apua lasten hoidossa paljon. Apua saadaan esimerkiksi omilta vanhemmilta. Ajankäytön hallinta on koettu sujuvan hyvin, vaikka omien ystävien ja muu sosiaalinen elämä on jäänyt vähäiseksi. Hoitoalalla palkkaus on noussut viime aikoina otsikoihin mediassa. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että hoitoalan palkka ei riitä elättämään perhettä. Omat ja puolison tulot yhteenlaskettuna rahat kuitenkin riittävät hyvin elättämään perheen. Lapsen kehityksestä koetaan jäävän paitsi, kun itse käy koulussa ja työelämässä.

Alla vielä vinkkilista ruuhkavuosista selviytymiseen

Vahvista itsetuntoasi esimerkiksi listaamalla onnistumisiasi.

Tunnista rajasi ja vahvista voimavarojasi esimerkiksi tunnistamalla mikä lisää omaa jaksamistasi ja tekee sinusta energisen.

Lisää itsetuntemustasi esimerkiksi tekemällä lista omista vahvuuksistasi.

Kasvata itsemyötätuntoa ja huomaa asioiden hyvä puoli esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa, johon kirjoitat päivittäin kolme asiaa, joista olet kiitollinen tai on mielestäsi mennyt hyvin.

Älä jää yksin vaan hae tukea lähipiiristä, verkostoista tai yhteiskunnalta.

Lähteet:

https://www.mothersinbusiness.fi/tyo-ja-perhe-eri-elamantilanteissa

25.9.202317.11.2023

Tatuoinnit sosiaali- ja terveysalalla

Tatuointien historiaa

Tatuointien alkuperää on mahdotonta sanoa tarkasti. Tatuointeja on tehty pitkään ympäri maailmaa. Tatuointeja on yhdistetty paljon rikollisuuteen ja ennen muun muassa vankeja, sotilaita ja seksityöntekijöitä on merkitty tatuoinneilla.

Tatuointien varhaisimmat merkit ovat näkyneet jo 10 000 vuoden takaa ihmisten erilaisista kulttuureista. Eri puolilla maailmaa esiintyy erilaisia tatuointikulttuureita. Tatuointeja on esiintynyt Euroopassa jo 1700–1800-luvuilla. Niin sanottu ”uusi tatuointi” ilmestyi länsimaihin 1960-luvulla ja Suomeen myöhemmin. Uudistuneen tatuoinnin tarkoituksena on muokata kehoa sekä kuvata yksilön omaa identiteettiä.

Muinoin tatuoinnit tehtiin rikkomalla iho tatuoitavalta alueelta esimerkiksi kalan hampaalla, terävällä kivellä, teroitetulla luulla tai puutikulla. Vasta 1700-luvulla maorit (eli Uuden-Seelannin alkuperäiskansa) alkoivat käyttää tatuoimiseen metallisia neuloja, joiden avulla kuvista saatiin aikaan symmetrisempiä.

Suomessa ensimmäiset viralliset tatuointistudiot perustettiin vasta 1980- luvun lopulla, koska siihen saakka terveysviranomaiset eivät antaneet lupaa viitaten terveydellisiin haittoihin.

Tatuoinnit nykypäivänä Sosiaali- ja terveysalalla

Nykypäivänä tatuoinnit ovat yleistyneet maailmassa ja niiden näkyvyys katukuvassa on melko yleistä. Ihmisten suhtautuminen tatuointeihin on muuttunut ajansaatossa, sillä tatuoinneista on tullut osa ihmisten identiteettiä ja moni haluaakin tuoda itseään esille kuvien ansiosta.

Ennen näkyvällä paikalla olevat tatuoinnit ovat voineet vaikuttaa työn saamiseen ja asettaneet työnhakijasta tietynlaisia ennakkoluuloja. Tatuointeja on voitu yhdistää esimerkiksi rikollisuuteen, erilaisiin uskontoihin sekä jopa pahoihin henkiin. Nykyään tatuointeihin suhtaudutaan suvaitsevaisemmin, eikä tatuoinnit saisi vaikuttaa työn saamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Silti edelleen osalla varsinkin vanhemmilla henkilöillä voi olla oletuksia tatuointeja kohtaan.

Tatuointien hyödyt sosiaali- ja terveysalalla

Tatuoinnit ovat kehon muokkauksia, kehotaidetta tai taideterapiaa.

– Henkilöillä, joilla on tatuointeja, on korkea arvostus tai minäkuva.

– Parantaa yksilön käsitystä itsestään.

– Antaa yksilölle tunteen kuulumisesta yhteisöön, joka on hänelle tärkeä.

– Tehostaa immuunijärjestelmää, koska tatuoinnin ottamisen yhteydessä kehosi uskoo, että sinua haavoitetaan, jolloin immuunivasteesi käynnistyy ja kehosi toimii puolustaakseen sinua tunkeutujilta, parantaakseen haavan ja suojellakseen sinua.

– Tatuointien ottaminen auttaa sinua sopeutumaan stressitilanteisiin ja mahdollisesti parantaa kehoa vapauttamaan vähemmän kortisolia tulevassa stressissä (HUSH Anesthetic, 2021).

Tatuointien riskit sosiaali- ja terveysalalla

-Tatuoidut henkilöt voivat kokea esimerkiksi syrjintää, väheksyntää ja he voivat kohdata ennakkoluuloja.

– Tatuointiprosessi vahingoittaa ihoa, jolloin rikkoutuneiden verisuonten ympärille muodostuu verihyytymä ja syntyy mustelma.

– Aiheuttaa aseptisen tulehduksen.

– Voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja yliherkkyyttä tatuointimusteen vuoksi, koska musteet sisältävät aineita, jotka voivat aiheuttaa allergioita (vihreä mustekromi, sininen mustekoboltti ja keltainen mustekadmium).

– Tatuoinnit voivat johtaa keloidien syntyyn, jotka ovat kuitumaisen arpikudoksen muodostumia, jotka johtuvat liiallisesta kudoksen korjautumisesta trauman tai viillon seurauksena.

– Tatuointien värit edistävät solujen stressiä ja heikentävät mitokondrioiden toimintaa. Esimerkiksi musta tatuointiväriaine sisältää bentsopyreeniä, fenolipitoisuuksia ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, jotka vähentävät ihosolujen mitokondriotoimintaa ja rajoittavat siten niiden terveyttä.

Soteekki opiskelijoiden haastatteluita

Anonyymi:

Mitä tatuoinnit merkitsevät sinulle?

Tatuoinnit merkitsevät minulle itseilmaisua ja sitä mistä pidän. Haluan esitellä suhdettani perheeseeni niiden kautta.

Millaisia reaktioita olet saanut tatuoinneistasi asiakkailta tai työkavereilta?

Monet heistä ajattelevat, että tatuoinnit ovat suloisia, kun ne ovat pieniä eikä liian monimutkaisesti suunniteltu.

Mikä sana sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun kuulet sanan ”tatuointi”?

Itseilmaisu.

Mikä on sinun motivaatiosi tatuointien ottamiseen?

Ne ovat muistoja, joita haluan aina vaalia.

Yalin:

Mitä tatuoinnit merkitsevät sinulle?

Ne ovat osa minua ja kaikilla niillä on yksilöllinen merkitys, joten siksi olen ottanut ne.

Millaisia reaktioita olet saanut tatuoinneistasi asiakkailta tai työkavereilta?

Moni on sanonut, että on hienoa, kun olen ottanut ne. Jotkut sanovat, että on häpeällistä, kun tatuoin ihoni ja miksi olen tehnyt niin itselleni. Nämä kommentit ovat suurimmaksi osaksi ikäihmisiltä.

Mikä sana sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun kuulet sanan ”tatuointi”?

Mietin itseäni, kun kuulen sanan tatuointi.

Mikä on sinun motivaatiosi tatuointien ottamiseen?

Aloitin tatuointien ottamisen, kun olin 17-vuotias ja otin ensimmäisen tatuointini isäni kuolemani vuoksi. En kuitenkaan pystynyt lopettamaan niiden ottamista sen jälkeen, vaan jatkoin.

Lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5868782/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5632599/

https://hushanesthetic.com/blogs/community/health-benefits-of-tattoos

http://www.artlinetattoo.com/

13.2.202317.11.2023

Ystävänpäivä 14.2.

Sosionomiopiskelijat Anni Mäkilä, Emma Ilola ja Sanni Kilponen

Ystävänpäivää vietetään 14. Helmikuuta. Tänä vuonna ystävänpäivä osuu tiistaille. Ystävänpäivää on juhlittu vuodesta 1980 asti Suomessa. Viralliseksi päiväksi se on merkitty kalenteriin vuonna 1996. Ystävänpäivä on joulun jälkeen toiseksi suosituin korttipäivä.

Kansainvälisesti ystävänpäivä on Valentinuksen päivä. Ystävänpäivä on myös kansainvälisesti tavallisesti rakastavaisten juhla, Suomessa kuitenkin tätä pidetään yleisesti ystävien muistamisen juhlapäivänä.

Ystävänpäivää symboloi punainen sydän. Sydän kuvaa rakkautta, ystävyyttä ja ihailua. Punainen sydän symboloi ympäri maailman ystävyyttä. Suomen Punainen Risti on ensimmäinen, joka on painattanut ystävänpäiväkortit.

Perinteisesti ystäviä muistetaan ystävänpäivänä kortilla tai pienillä lahjoilla, kuten jollakin makealla herkulla. Lahjan sijaan voi muistaa myös teoilla. Esimerkiksi tekemällä yhdessä ruokaa, katsoa elokuvaa tai kertoa kuinka tärkeä on.

Ajatus ystävänpäivästä on alkuperin lähtöisin jo antiikin Rooman ajoilta, jolloin vietettiin keväistä hedelmällisyysjuhlaa Lupercaliaa. Silloin juhlittiin roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta sekä luonnon jumalaa.

Kyselimme opiskelijoilta kampuksella mitä ajatuksia ystävänpäivä herättää tai miten aikovat viettää sitä.

Opiskelijoiden vastauksia:

“Rakastajien päivä muualla maailmassa ja Suomessa oikeasti ystävänpäivä, jolloin muistetaan ystävää näkemällä, lähettämällä viestiä tai ystävänpäiväkortilla.”

“Ranskalainen opiskelijamme kyseli, onko päivä Suomessa ystävien vai pariskuntien?”

“Ystävänpäivänä ajattelee enemmän ystäviä”

”Lähetän ystävänpäiväkortin”

”Käyn ystävän kanssa kahvilla”

”Muistan ystävää pienellä lahjalla”

“Aion viettää aikaa ystävien kanssa”

“Ystävänpäivä aiheuttaa stressin, jos ei näe ystäviä”

“Paine lahjan ostosta, koska nykyään ystävänpäivä on liian materialistinen”

”Ystävänpäivänä ajattelee enemmän, miten etuoikeutetussa asemassa on, kun on ystäviä”

“Amerikkalainen hapetus ja syrjäyttää ja luo paineita. Eri arvoistaa valmiiksi yksinäisiä ja sinkkuja, joilla ei ole seuraa. Ystäviä ja läheisiä tulisi muistaa jokaisena päivänä eikä vain ystävänpäivänä. Lisäksi liika suklaan syönti vaarantaa kansanterveyttä”

Muistetaan muistaa ystäviä ystävänpäivänä. Haastetaan jokainen kertomaan ystävilleen, kuinka tärkeitä he ovat.

Hyvää ystävänpäivää kaikille! <3

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/ystavanpaiva-142 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-taman-ystavanpaivasta-lue-miksi-tanaan-juhlitaan/3194940 https://fi.wikipedia.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4

5.12.202217.11.2023

Mielenterveysviikko 20.11.–27.11.2022 – Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys

Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelija Hanna Rauvola

Viikolla 47 (20.11.-27.11.2022) vietettiin valtakunnallista mielenterveysviikkoa. Mielenterveysviikko on muodostunut vuosittaiseksi valtakunnalliseksi perinteeksi, joka on ajoittunut viikolle 47 jo vuodesta 1974 lähtien. Mielenterveysviikko alkaa vuosittain viikon 46 sunnuntain kynttilätapahtumalla, jossa kynttilät syttyvät ympäri Suomea itsemurhan tehneiden muistoksi. Tänä vuonna teemaksi valittiin toivo: ”hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Tarkoituksena on muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse olla täysin ehjä kokeakseen myös elämän hyvät puolet, aina on toivoa ja aina on olemassa joku, joka ymmärtää.

Mielenterveys koskettaa meistä jokaista sekä herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Mielenterveyden ollessa kunnossa, sitä ei ehkä niinkään aktiivisesti tule ajateltua, mutta mielenterveyden haasteita voi ilmetä kaikissa elämänvaiheissa ikään katsomatta. Mielenterveysviikko muistuttaakin meistä jokaista sekä oman että toisten mielen hyvinvoinnin tärkeydestä, sen vaalimisesta ja oikeudesta saada tukea vaikeina hetkinä, joka päivä ja ympäri vuoden.

Pandemiavuodet, sota Euroopassa, yksinäisyys, ilmastoahdistus, taloushuolet…Muutamaan viimeiseen vuoteen on mahtunut monia yksilöön ja ympäristöön kohdistuvia haasteita, jotka ovat kuormittaneet ihmisten jaksamista ennennäkemättömällä tavalla, ja moni saattaakin olla kokenut erilaisia vaikeuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa juuri näiden muutaman viimeisen vuoden aikana, unohtamatta jo ilman näitä lisähaasteitakin erilaisten mielen haasteiden kanssa kamppailevia.

Mitä mielenterveys on?

Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään erilaisista elämän haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisön toimintaan. Se pitää sisällään myös tiedon omista kyvyistä ja rajoista, taidot tunnistaa ja käsitellä omia tunteita sekä psyykkisen joustavuuden ongelma- ja muutostilanteissa.

Mielenterveyteen vaikuttavat monet asiat ja kokemus omasta mielenterveydestä on hyvin yksilöllinen, sillä jokaisella meistä on myös täysin yksilöllinen ja ainutlaatuinen elämänpolkumme, joka vaikuttaa vahvasti omiin voimavaroihin.

Mielenterveyttä suojaavat- ja heikentävät tekijät

Suoja- ja riskitekijät voidaan jakaa sekä sisäisiin että ulkoisiin. Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat fyysinen terveys ja perimä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, itselle hyväksi olevat arjen valinnat, hyvä itsetunto ja ongelmanratkaisutaidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot, kyky luoda ja ylläpitää hyviä ihmissuhteita sekä omien arvojen mukaan toimiminen. Ulkoisia suojaavia tekijöitä puolestaan ovat hyvät varhaiset ihmissuhteet ja myönteiset perhesuhteet, sosiaalinen tuki ja hyväksytyksi tulemisen kokemus, koulutusmahdollisuudet, työ ja toimeentulo, työyhteisön tuki, kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuudet, turvallinen elinympäristö sekä lähellä olevat ja helposti tavoitettavissa olevat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät.

Sisäisillä riskitekijöillä tarkoitetaan yksilön geneettisiä riskejä ja alttiuksia sairastumiseen tai sairastumisen toteutumista. Ulkoiset riskitekijät ovat yksilöstä riippumattomia, joita ovat esimerkiksi talousvaikeudet, asunnottomuus kuormittavat ihmissuhteet, vaaralliset elinolosuhteet, syrjintä ja vähemmistöstressi sekä traumaattiset kokemukset.

Erilaisia tukimuotoja ja -palveluita

Tärkeänä lähtökohtana on yksilön arjen hallinta ja terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen: riittävä unensaanti, laadukas ja riittävä ravinto sekä liikunta. Lisäksi sosiaalinen verkosto ja hyvät ihmissuhteet, harrastukset sekä itselle mielihyvää tuottavien asioiden sisällyttäminen arkeen vahvistavat ja ylläpitävät omaa mielenterveyttä. Joillekin saattaa sopia myös erilaiset rentoutumis- ja mindfulness -harjoitukset, joita löydät esimerkiksi Suomen mielenterveys ry:n nettisivuilta. Joskus omat voimavarat eivät kuitenkaan riitä korjaamaan alentunutta mielenterveyttä ja ulkopuolinen tuki on tarpeen.

Korkeakouluopiskelijoille on tarjolla YTHS:n terveydenhuollon ammattilaisten etä- ja lähivastaanotot. YTHS:n palveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi koostuen useista eri alojen terveydenhuollon ammattilaisista. Aluksi tulee ottaa yhteyttä hoidontarpeen arviointiin joko Selfchatissa tai puhelimitse, jossa tilanne ja hoidon kiireellisyys kartoitetaan, annetaan itsehoito-ohjeita sekä yksilö ohjataan tarvittavien palveluiden tai hoidon piiriin. Vaihtoehtoisesti, mikäli ajanvarauslupa on jo olemassa, voi ajan varata itsenäisesti Self-verkkopalvelussa.

Porin perusturvan aikuisten vastaanotto toimii 23 vuotta täyttäneiden lyhytaikaisissa hoidon- ja tuen tarpeissa esimerkiksi elämän kriisitilanteissa, ihmissuhdeongelmissa sekä mielenterveyttä tai päihteiden käyttöä koskevissa tilanteissa. Alle 23-vuotiaat kuuluvat nuorten vastaanoton piiriin, jossa toiminta vastaa aikuisten vastaanoton toimintaa Käynnit ovat maksuttomia ja keskustelut luottamuksellisia. Vastaanotolle voi olla puhelimitse yhteydessä, varata ajan lääkärin lähetteellä tai vaihtoehtoisesti mennä vastaanotolle ajanvarauksettomalla vastaanottoajalla:

Aikuisten vastaanotto
- Keskiviikkoisin klo 9-11.30 ja 12.30-14.30
- Perjantaisin klo 8.30-11.00
Nuorten vastaanotto
- Torstaisin klo 12.00–15.00

Kyseiset ajat ovat pääsääntöisesti vakiintuneita, mutta poikkeuksiakin saattaa esiintyä. Googlettamalla löydät aina helposti tiedon ajankohtaisesta aukioloajasta.

Kolmas sektori eli järjestöt tuottavat lisäksi erilaisia matalan kynnyksen palveluita valtakunnallisesti. Näitä palveluita ovat esimerkiksi MIELI ry:n kriisipuhelin, Sekasin-chat ja Sekasin Gaming sekä Solmussa-chat. Lisäksi on tarjolla erilaisia vertaistukiryhmiä, nettiterapioita ja itsehoitokoulutuksia. Sinun tulee vain pohtia itsellesi sopivin palvelu, joka tarjoaa omiin tarpeisiisi sopivaa apua tai tukea.

MIELI ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuoden ja on saatavilla suomeksi 24/7 sekä myös ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, ukrainaksi että venäjäksi arkipäivisin rajoitetun ajan. Kriisipuhelimeen soittaminen onnistuu nimettömästi ja luottamuksellisesti. Eri kielien kriisipuhelinten numerot löydät alla olevasta linkistä:

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

Sekasin-chat on 12-29-vuotiaille suunnattu valtakunnallinen keskustelualusta, jossa pääsee keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatin toisessa päässä toimivat järjestöjen ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Chat on auki vuoden jokaisena päivänä maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15-24.

Sekasin Gaming toimii Discord-yhteisönä 13-29-vuotiaille, jonka tavoitteena on jakaa sosiaalista tukea sitä tarvitseville: keskusteluseuraa ja vertaistukea turvallisella ja ammatillisesti moderoidulla aktiivisella alustalla.

Tukinetin Solmussa-chat palvelee kaikenikäisiä aikuisia maanantaista torstaihin klo 15-19. Palvelu on maksutonta, tapahtuu nimettömänä ja siellä voit keskustella mieltä askarruttavista asioista tai hankalasta elämäntilanteesta täysin luottamuksellisesti. Chatin toisessa päässä toimii koulutettu vapaaehtoinen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Mikäli sinulla nousee huoli omasta tai läheisen jaksamisesta, on vaikeasta aiheesta huolimatta tärkeää ottaa asia puheeksi. Mielenterveyden ongelmat eivät usein oireile näkyvästi, mutta niitä tulisi hoitaa aivan kuten muitakin sairauksia sekä joskus välitetyksi tulemisen kokemus on yksilölle ratkaisevan tärkeää. Muistetaan pitää huolta itsestämme ja toisista!

Lähteet ja lisätietoa:

https://www.mtkl.fi/tiedotteet/mielenterveysviikko-starttaa-teemana-on-tana-vuonna-toivo/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mista-mielenterveys-rakentuu/

https://sekasin247.fi

https://www.pori.fi/sosiaali-ja-terveys/mielenterveys-ja-paihdetyo/aikuisten-vastaanotto

https://www.pori.fi/sosiaali-ja-terveys/mielenterveys-ja-paihdetyo/nuorten-vastaanotto

https://tukinet.net/teemat/solmussa-chat-783075200/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/auttavat-puhelimet-ja-palvelut-kotimaassa/

https://terapiatalonoste.fi/tietopankki/

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

https://tukinet.net/teemat/solmussa-chat-783075200/

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

20.10.202217.11.2023

Kansainvälinen vertaistuen päivä

https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/09/Logo-tekstilla-keltainen-tausta.png

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

Tänään 20.10 vietetään kansainvälisen vertaistuen päivää. Päivä on lähtöisin Yhdysvalloista ja sitä on vietetty vuodesta 2015 asti. Päivää vietetään maailmanlaajuisesti joka vuosi aina lokakuun kolmantena torstaina. Päivän tarkoituksena on juhlia ja huomioida vertaistukea, vertaustukijoita ja heidän arvokasta työtään muiden auttamiseksi.

Mitä vertaistuki sitten oikein on? Vertaistuki on kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Se on sitä että, ihmiset, jotka ovat kokeneet saman kuin jotkut toiset jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan sellaisille, jotka ovat juuri kokemassa samaa. Se on sitä, että saman kokeneet ihmiset oikeasti kuuntelevat toisiaan ja ymmärtävät, mitä toinen on käynyt tai käymässä läpi. Vertaistuesta on apua monenlaisiin haasteisiin; mielenterveyden ongelmiin, päihderiippuvuuteen ja erilaisiin traumaattisiin tapahtumiin.

Vertaistukea on olemassa monenlaista, henkilökohtaista vertaistukea tai ryhmässä tapahtuvaa. Nykyään on mahdollista saada vertaistukea myös netissä. Henkilökohtaisessa vertaistuessa vertaistukija ja vertaistuettava tapaavat kasvotusten kahden kesken, kun taas ryhmässä tapahtuvassa vertaistuessa kokoonnutaan isommalla porukalla puhumaan asioista. Vertaistukea voi periaatteessa antaa kuka tahansa kohtalontoveri toinen toiselleen mutta jotta vertaistuki olisi kunnolla organisoitua vertaistukea yleensä antaa vapaaehtoinen vertaistuen antamiseen koulutettu henkilö, joka on vaitiolovelvollinen. Vertaistukija on kokenut saman kuin vertaistuettava, mutta hän ei ole enää omassa kokemuksessaan akuutissa vaiheessa, vaan hän on jo käsitellyt asiaa pitkälle.

Monet vertaistukea saaneet ovat kertoneet vertaistuen auttaneen heitä paljon. Vertaistuesta tehdyt tutkimukset kertovat samaa. Mikä siis on vertaistuen salaisuus, miksi siitä saa niin paljon hyötyä? Yksi vertaistuen salaisuuksista piilee varmasti siinä, että sen kautta voi tajuta, ettei ole yksin. Ei ole maailman ainoa ihminen, jolle on käynyt jotain todella ikävää. On monia saman kohtalon omaavia. Vertaistuki luo myös toivoa ja rohkaisee eteenpäin, kun kuulee ja näkee kuinka toinen, saman läpikäynyt, on selvinnyt. Silloin itsellekin herää tunne, että minäkin voin selvitä. Toinen salaisuus piilee luultavastikin siinä, että vertaistuen kautta saa myös osakseen ymmärrystä ja tukea, jota ei muulta saa. Vain toinen ihminen, joka on kokenut saman kuin itse voi oikeasti todella ymmärtää, mitä toinen käy läpi ja miltä hänestä tuntuu. Kaikki muut voivat vain arvailla. Sen takia he eivät aina myöskään osaa tukea oikealla tavalla. Saman asian läpi käynyt tietää millaista tukea tilanne vaatii. Vertaistuen avulla saa myös paljon tietoa asioista ja käytännön vinkkejä yms. Vertaustuen antaminen ei ainoastaan anna paljon vertaistuen saajalle vaan se antaa paljon myös vertaistuen antajalle. Vertaistukea antamalla voi auttaa toisia ihmisiä, mitä parempaa tunnetta tuskin on. Samalla myös kokemus ja oma tieto asioista karttuu. Vertaustuki voimaannuttaa myös sen antajaa.

Vertaistuki on kyllä päivänsä ansainnut.

Lähteet:

https://kansalaisareena.fi/vertaistuen-paiva/

https://www.peersupportworks.org/about/global-peer-supporters-celebration-day/

https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/tietoa-vertaistuesta

14.10.202217.11.2023

Mielenterveys

Kuvituskuva, jossa teksti mental health. — Kuva: Wokandapix Pixabay

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

10.10 vietetään maailman mielenterveyspäivää. Päivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Maailman mielenterveyspäivän tarkoituksena on lisätä tietoa maailmanlaajuisesti mielenterveyden ongelmista, niiden ehkäisemisestä ja hoidosta. Päivällä halutaan myös antaa erilaisille sidosryhmille, jotka työskentelevät mielenterveys ongelmien parissa mahdollisuus puhua työstään ja siitä mitä pitää tehdä, jotta mielenterveys hoidosta tulisi totta kaikkialla maailmassa. Päivällä pyritään myös vähentämään ennakkoluuloja ja leimoja, joita edelleen liitetään mielenterveyden ongelmiin. Päivä siis pyrkii nostamaan mielenterveyttä ja siihen liittyviä asioita esille.

Mitä mielenterveys sitten oikein on ja mistä se rakentuu? ”Maailmanterveysjärjestö WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.” Mielenterveys rakentuu monista asioista ja se muovautuu läpi elämän. Omaan mielenterveyteen ja sen rakentumiseen vaikuttaa jokaisen ihmisen yksilölliset ja perinnölliset tekijät, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus, yhteiskunnan rakenteelliset tekijät sekä kulttuuriset arvot ja uskomukset. Yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa mielenterveyteen on myös asenteet niin yksilölliset kuin yhteiskunnan. Suhtaudutaanko mielenterveyden ongelmiin ymmärtävästi vai väheksytäänkö asiaa.

Mielenterveyttä suojaa monia asia mutta samoin monia asia myös heikentää mielenterveyttä. Mielenterveyttä suojaa esimerkiksi: hyvä fyysinen terveys ja perimä, hyvä itsetunto, hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot, ihmissuhteet, työ sekä turvallinen elinympäristö. Mielenterveyttä taas heikentää esimerkiksi: geneettiset riskitekijät, sairaudet, talousvaikeudet, asunnottomuus, huonot elinolot ja syrjintä. Niin hyvässä kuin pahassa nämä tekijät voivat ulottua sukupolvien yli.

Niin kuin fyysisestäkin terveydestä pidetään huolta, pystyy mielenterveydestäänkin pitämään huolta. Mielenterveydelle on hyväksi samat asiat kuin fyysiselle terveydelle: säännöllinen liikunta, ravitseva ja laadukas ravinto sekä riittävä uni. Näiden lisäksi mielenterveyden kannalta on tärkeää olla hyviä ihmissuhteita elämässä ja harrastuksia sekä muita juttuja, jotka tuottavat itselle iloa. Mielenterveydestä voi pitää huolta myös opettelemalla tunne- ja stressinhallintataitoja sekä rentoutumista.

Tapoja pitää huolta mielenterveydestä on yhtä monta kuin on ihmisiä. Kyselinkin vielä toisilta soteekkilaisilta, millä tavalla he pitävät mielenterveydestään huolta. Tässä muutamia vastauksia: Lenkkeily, oma aika, sarjojen katsominen, musan kuuntelu, raivosiivous, päiväkirjan kirjoittaminen, kaverille avautuminen, pleikkarin pelaaminen ja meditointi.

Muista pitää huolta mielenterveydestäsi!

Lähteet:

https://www.who.int/campaigns/world-mental-health-day

https://mieli.fi/yhteiskunta/kampanjat/kymppikymppi/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mista-mielenterveys-rakentuu/

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/mielenterveys/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/suojatekijat-vahvistavat-riskitekijat-heikentavat-mielenterveytta/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/mielenterveyden-kasi-kuvaa-mielen-hyvinvointiin-vaikuttavia-arjen-valintoja/

21.9.202217.11.2023

Kansainvälinen työonnenviikko 19.9.2022-25.9.2022

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä työonnen viikkoa. Se on saanut alkunsa vuonna 2015 kahden hollantilaisnaisen, Fennande van der Meulenin sekä Maartje Wolffin toimesta. Viikon tarkoituksena on sisällyttää onnellisuutta työympäristöön ja tällä tavoin parantaa työntekijöiden hyvinvointia.

Lähde https://nationaltoday.com/international-week-of-happiness-at-work/

Selvitimme, mitkä asiat erityisesti saavat ihmiset viihtymään ja tuntemaan onnellisuutta työssään sekä halusimme myös koota vinkkejä, joilla jokainen pystyisi siihen itse vaikuttamaan. On tutkittu, että hyvinvoivat ja onnelliset työntekijät ovat lojaalimpia, yhteistyökykyisempiä, aikaansaavampia sekä luovempia.

Mitkä asiat sitten auttavat työntekijöiden onnellisuuteen työssään?

Monet asiat voi suoraan ajatella olevan liitoksissa esimiehen käytökseen ja tapaan johtaa, mutta jokaisella on myös itsellään iso vastuu omasta käytöksestään sekä ilmapiirin luomisesta. Pitää muistaa, että jokainen työntekijä arvottaa itse omaan työssä viihtyvyyteen vaikuttavat asiat, esimerkiksi jollekin hyvä palkka ja vakituinen työsuhde ovat tärkeämpää kuin muut asiat sen ohella.

Tasa-arvoinen käytös jokaista työntekijää kohtaan, heidän taitojaan tai taustojaan huomioimatta. Tässä on hyvä esimerkki, johon molemmat, sekä esimies, että työntekijät voivat vaikuttaa.
Etenemismahdollisuudet antavat työntekijöilleen lisää motivaatiota työn suorittamiseen. Motivaatio on yksi suurimpia tapoja pitää työntekijöiden mielenkiintoa yllä.
Riittävä määrä resursseja, jolloin työntekijät kokevat pystyvänsä keskittymään itse työhön, eikä energiaa mene kaaoksen selättämiseen. Tämän ottaessa huomioon vältetään myös työuupumusta.
Työn monipuolisuus lisää mielekkyyttä sekä antaa mahdollisuuksia erilaisten työtehtävien tekemiseen. Tällä tavoin työntekijät pystyvät myös kehittämään itseään, eivätkä passivoidu.
Joustavuus työpaikalla ja työntekijöiden kesken antaa tunteen arvostuksesta. Se voi näkyä pieninäkin asioina, kuten antamalla mahdollisuuden työntekijälle esittää vapaatoiveita, tai jopa vapauden suunnitella omat työpäivät ja -viikot.
Arvostus työntekijöitä kohtaan ja avoin keskusteleva ilmapiiri mahdollistaa vapaamman keskustelun, jolloin myös ristiriidat ovat helpommin ratkaistavissa. Työntekijöiden keskinäinen arvostus kehittyy hitaasti, toisinaan sen etenemiseen voidaan tarvita apua johdolta.
Sosiaalisten tapahtumien järjestäminen on erinomainen tapa auttaa työntekijöitä rakentamaan ystäväsuhteita keskenään. Vaikka sydänystäviä ei syntyisi, hyvät suhteet auttavat aikaisemmin mainittuun avoimeen ilmapiiriin
Hyvät työsuhde-edut, kuten liikunta- ja kulttuurisetelit ovat erinomainen tapa tukea työntekijän vapaa-aikaa, ja antaa työntekijälle mahdollisuuden itse valita mieluisan kohteen seteleiden käyttöön
Omasta työstä tunnistetuksi ja palkituksi antaa työntekijälle tunteen, että tekemällään työllään on merkitystä.
Positiivinen tapa viestiä lisää tiedon vastaanottamista. Omalla esimerkillään esimies pystyy työpaikalla lisäämään positiivista työilmapiiriä, esim. kulkemalla hymyillen ja keskustelemalla rakentavasti.

Lähde https://www.virginincentives.com/blog/10-ways-to-recognise-international-week-of-happiness-at-work-with-your-teams/

Halusimme jakaa vielä sellaisia vinkkejä, joiden avulla jokainen työssäkäyvä pystyisi parantamaan omaa hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti ja tällä tavoin lisäämään onnellisuuttaan työpaikalla.

Hyvien sosiaalisten suhteiden lisäksi ravinteikas ruoka sekä riittävä uni auttavat jaksamaan työssä. Ulkoilu, raitis ilma sekä liikunta antavat meille enemmän energiaa mitä uskottekaan. Monesti työpäivän jälkeen olo on väsynyt ja sohva houkuttelee, mutta kannustamme silti lähtemään pienelle happihyppelylle, esimerkiksi lyhyelle kävelylle.

Oma asenne on meillä suurimpia suunnan näyttäjiä päivämme kulkuun. Yksityiselämässä tapahtuvat käänteet sekä tasapaino näkyvät jokaisen työminässä. Kaikkeen emme pysty vaikuttamaan, eikä jokainen asia mene aina niin kuin haluamme, mutta voimme muuttaa asennettamme ja tapaa nähdä asioita.

Soteekkilaiset toivottavat onnellista työviikkoa!

2.6.202217.11.2023

Työpaikkakoulutuksen helmiä

Sanaton viestintä

Viimeviikolla työpaikkakoulutus- tiimin aiheena oli non- verbaalinen, eli sanaton viestintä. Aihe oli monelle tuttu jo entuudestaan, mutta tarkoituksena oli muistuttaa sanattoman viestinnän tärkeydestä työyhteisössä. Tiimi toteutti pienen esityksen aiheesta, sekä toiminnallisen ”leikin”. Sanaton viestintä on suuri osa vuorovaikutusta ja voi luoda ristiriitoja sanallisen viestinnän kanssa. Ilmeet ja eleet voivat tulla vaistomaisesti ja kertoa mielipiteesi hyvinkin tarkasti. Soteekissa toimimme erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä, jolloin vuorovaikutus nousee keskeiseen rooliin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Hyvä ryhti & vielä parempi mieli

Ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota myös Soteekissa työskennellessäsi. Tiimi korosti mm. ”taukojumpan” merkitystä, oikeaa asentoa työskennellä, nostaa ja siirtää. Ergonomian avulla pyritään parantamaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Työpäivä Soteekissa on aina erilainen, toisinaan voidaan istua ja suunnitella monta tuntia, jolloin tulisi huomioida hyvät työskentely asennot. Soteekki toteuttaa myös Liikkuvaa taukoa etäyhteydellä, jossa ohjattua jumppaa arkisin klo 10 – 10.10. Se tauottaa mukavasti päivän kulkua. Mukaan liikkuvaan taukoon pääset CampusMoWen HILLssä ja/tai Instagram liven kautta. Ohjattu liikkuva tauko jatkuu taas syksyllä.

Työpaikkakoulutuksen toisessa osuudessa keskityttiin kirjaamaan ylös asioita, joilla työhyvinvointia voidaan edistää päivittäisellä tasolla. Ryhmät miettivät vuorollaan vastauksia esimerkiksi siihen, että mitä työkaverin suusta olisi mukavaa kuulla useammin, miten voi osoittaa arvostusta toiselle ilman sanoja, sekä esimerkiksi sitä että mitä itse toivoisi työyhteisöltä hyvinvoinnin ja yhteishengen edistämiseksi. Lopuksi käytiin yhteisesti läpi kertyneet tulokset ja keskusteltiin asioista yleisellä tasolla. Tämä työpaikkakoulutuksen osuus vahvisti sitä tosiasiaa, että hyvä työyhteisö on iso osa työhyvinvointia ja ihan jo pienilläkin sanoilla ja teoilla on mahdottoman suuret ja kauaskantoiset vaikutukset. Tuloksissa toistui, että esimerkiksi lounaalle pyytäminen ja kahvikupin tuominen olivat toisaalta pieniä mutta arjessa kuitenkin hyvin merkityksellisiä asioita.