Blogi

Julkaistu

Tatuoinnit sosiaali- ja terveysalalla

Tatuointien historiaa

Tatuointien alkuperää on mahdotonta sanoa tarkasti. Tatuointeja on tehty pitkään ympäri maailmaa. Tatuointeja on yhdistetty paljon rikollisuuteen ja ennen muun muassa vankeja, sotilaita ja seksityöntekijöitä on merkitty tatuoinneilla.

Tatuointien varhaisimmat merkit ovat näkyneet jo 10 000 vuoden takaa ihmisten erilaisista kulttuureista. Eri puolilla maailmaa esiintyy erilaisia tatuointikulttuureita. Tatuointeja on esiintynyt Euroopassa jo 1700–1800-luvuilla. Niin sanottu ”uusi tatuointi” ilmestyi länsimaihin 1960-luvulla ja Suomeen myöhemmin. Uudistuneen tatuoinnin tarkoituksena on muokata kehoa sekä kuvata yksilön omaa identiteettiä.

Muinoin tatuoinnit tehtiin rikkomalla iho tatuoitavalta alueelta esimerkiksi kalan hampaalla, terävällä kivellä, teroitetulla luulla tai puutikulla. Vasta 1700-luvulla maorit (eli Uuden-Seelannin alkuperäiskansa) alkoivat käyttää tatuoimiseen metallisia neuloja, joiden avulla kuvista saatiin aikaan symmetrisempiä.

Suomessa ensimmäiset viralliset tatuointistudiot perustettiin vasta 1980- luvun lopulla, koska siihen saakka terveysviranomaiset eivät antaneet lupaa viitaten terveydellisiin haittoihin.

Tatuoinnit nykypäivänä Sosiaali- ja terveysalalla

Nykypäivänä tatuoinnit ovat yleistyneet maailmassa ja niiden näkyvyys katukuvassa on melko yleistä. Ihmisten suhtautuminen tatuointeihin on muuttunut ajansaatossa, sillä tatuoinneista on tullut osa ihmisten identiteettiä ja moni haluaakin tuoda itseään esille kuvien ansiosta.

Ennen näkyvällä paikalla olevat tatuoinnit ovat voineet vaikuttaa työn saamiseen ja asettaneet työnhakijasta tietynlaisia ennakkoluuloja. Tatuointeja on voitu yhdistää esimerkiksi rikollisuuteen, erilaisiin uskontoihin sekä jopa pahoihin henkiin. Nykyään tatuointeihin suhtaudutaan suvaitsevaisemmin, eikä tatuoinnit saisi vaikuttaa työn saamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Silti edelleen osalla varsinkin vanhemmilla henkilöillä voi olla oletuksia tatuointeja kohtaan.

Tatuointien hyödyt sosiaali- ja terveysalalla

Tatuoinnit ovat kehon muokkauksia, kehotaidetta tai taideterapiaa.

– Henkilöillä, joilla on tatuointeja, on korkea arvostus tai minäkuva.

– Parantaa yksilön käsitystä itsestään.

– Antaa yksilölle tunteen kuulumisesta yhteisöön, joka on hänelle tärkeä.

– Tehostaa immuunijärjestelmää, koska tatuoinnin ottamisen yhteydessä kehosi uskoo, että sinua haavoitetaan, jolloin immuunivasteesi käynnistyy ja kehosi toimii puolustaakseen sinua tunkeutujilta, parantaakseen haavan ja suojellakseen sinua.

– Tatuointien ottaminen auttaa sinua sopeutumaan stressitilanteisiin ja mahdollisesti parantaa kehoa vapauttamaan vähemmän kortisolia tulevassa stressissä (HUSH Anesthetic, 2021).

Tatuointien riskit sosiaali- ja terveysalalla

-Tatuoidut henkilöt voivat kokea esimerkiksi syrjintää, väheksyntää ja he voivat kohdata ennakkoluuloja.

– Tatuointiprosessi vahingoittaa ihoa, jolloin rikkoutuneiden verisuonten ympärille muodostuu verihyytymä ja syntyy mustelma.

– Aiheuttaa aseptisen tulehduksen.

– Voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja yliherkkyyttä tatuointimusteen vuoksi, koska musteet sisältävät aineita, jotka voivat aiheuttaa allergioita (vihreä mustekromi, sininen mustekoboltti ja keltainen mustekadmium).

– Tatuoinnit voivat johtaa keloidien syntyyn, jotka ovat kuitumaisen arpikudoksen muodostumia, jotka johtuvat liiallisesta kudoksen korjautumisesta trauman tai viillon seurauksena.

– Tatuointien värit edistävät solujen stressiä ja heikentävät mitokondrioiden toimintaa. Esimerkiksi musta tatuointiväriaine sisältää bentsopyreeniä, fenolipitoisuuksia ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, jotka vähentävät ihosolujen mitokondriotoimintaa ja rajoittavat siten niiden terveyttä.

Soteekki opiskelijoiden haastatteluita

Anonyymi:

  1. Mitä tatuoinnit merkitsevät sinulle?

Tatuoinnit merkitsevät minulle itseilmaisua ja sitä mistä pidän. Haluan esitellä suhdettani perheeseeni niiden kautta.

  • Millaisia reaktioita olet saanut tatuoinneistasi asiakkailta tai työkavereilta?

Monet heistä ajattelevat, että tatuoinnit ovat suloisia, kun ne ovat pieniä eikä liian monimutkaisesti suunniteltu.

  • Mikä sana sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun kuulet sanan ”tatuointi”?

Itseilmaisu.

  • Mikä on sinun motivaatiosi tatuointien ottamiseen?

Ne ovat muistoja, joita haluan aina vaalia.

Yalin:

  1. Mitä tatuoinnit merkitsevät sinulle?

Ne ovat osa minua ja kaikilla niillä on yksilöllinen merkitys, joten siksi olen ottanut ne.

  • Millaisia reaktioita olet saanut tatuoinneistasi asiakkailta tai työkavereilta?

Moni on sanonut, että on hienoa, kun olen ottanut ne. Jotkut sanovat, että on häpeällistä, kun tatuoin ihoni ja miksi olen tehnyt niin itselleni. Nämä kommentit ovat suurimmaksi osaksi ikäihmisiltä.

  • Mikä sana sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun kuulet sanan ”tatuointi”?

Mietin itseäni, kun kuulen sanan tatuointi.

  • Mikä on sinun motivaatiosi tatuointien ottamiseen?

Aloitin tatuointien ottamisen, kun olin 17-vuotias ja otin ensimmäisen tatuointini isäni kuolemani vuoksi. En kuitenkaan pystynyt lopettamaan niiden ottamista sen jälkeen, vaan jatkoin.

Lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5868782/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5632599/

https://hushanesthetic.com/blogs/community/health-benefits-of-tattoos

http://www.artlinetattoo.com/

Julkaistu

Syksyn 2023 ensimmäinen Soteekkiryhmä

Tätä postausta kirjoittelee kolme sosionomiopiskelijaa ja haluamme tuoda esille, että mitä kaikkea Soteekissa suoritettavaan moniammatilliseen yrittäjyysharjoitteluun kuuluu. Sosionomilla yrittäjyysharjoitteluun on varattu yhteensä 133 tuntia, johon sisältyy myös alkuinfot, loppupalautteet, perehtyminen sekä harjoitteluraportin kirjoittaminen.

Soteekissa toimitaan moniammatillisessa tiimissä yhdessä sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kanssa. Soteekissa harjoitteluaan suorittavat myös englanninkielisellä linjalla olevat opiskelijat, joten pääset varmasti myös keskustelemaan ja toteuttamaan suunnitelmia englanniksi ja Soteekkissa onkin oiva tilaisuus päästä oppimaan sosiaalialan sanastoa englanniksi.

Sosionomit työskentelevät eri asiakasryhmien kanssa, joita voivat olla esimerkiksi vanhukset, lapset ja kehitysvammaiset. Työpäiviin kuuluu palveluiden suunnittelu sekä toteutus. Nykyään Soteekissa maanantai ja tiistai on varattu palveluiden suunnittelulle ja muut päivät palveluiden toteuttamiselle. Sosionomin näkökulmasta asiakaskäynneillä tulee toimia aina asiakaslähtöisesti, kuunnella asiakkaan toiveita sekä toimia yhteistyössä muiden tiimin jäsenten kanssa.

Niin kuin varsinaisella työkentällä, myös Soteekissa pääsee suunnittelemaan ja kirjaamaan, joten jos olet ajatellut esimerkiksi ohjaajana työskentelyä, niin täällä pääset tutustumaan paperitöihin. Opiskelijat ovat pääasiassa itse vastuussa palveluiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Apua saa toki kysymällä!

Haastattelut

Haastattelimme eri alan opiskelijoita liittyen harjoittelun suorittamiseen Soteekissa.

Kaksi sosionomiopiskelijaa:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelunne kestää? – opiskelemme sosionomeiksi ja harjoittelumme kestää viisi viikkoa.

Miten tuotte esille oman alan osaamista Soteekissa? – lähestymme asiakasta huomioimalla hänet  kokonaisvaltaisesti ja tuomme esiin sosiaalisia taitojamme. Tuomme myös hyvää energiaa työyhteisöön.

Mikä on parasta Soteekissa? – ehdottomasti porukka sekä ilmainen kahvi. Myös mukavat asiakkaat ja palvelut ovat aika parhaita.

Sairaanhoitajaopiskelija:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelu kestää? – Opiskelen sairaanhoitajaksi ja harjoitteluni kestää viisi viikkoa.

Miten tuot esille oman alan osaamista Soteekissa? – Panostan aina asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä turvallisuuteen.

Mikä on parasta Soteekissa? – Parasta Soteekissa on työskentely eri alan opiskelijoiden kanssa, koska nyt pääsee näkemään ja jakamaan eri näkökulmia yhdessä muiden kanssa.

Fysioterapeuttiopiskelija:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelu kestää? – Opiskelen Fysioterapiaa ja harjoitteluni kestää kuusi viikkoa.

Miten tuot esille oman alan osaamista Soteekissa? – Yritän aina keksiä jotain fyysistä tekemistä asiakkaan kanssa ja koitan tuodaa omaa osaamista palveluihin

Mikä on parasta Soteekissa? – Olemme opiskelijoina vastuussa kaikesta suunnittelusta ja palveluiden tekemisestä, joten siinä oppii paljon ja pääsee työskentelemään eri alan opiskelijoiden kanssa.

Soteekin syyskausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja palveluita toteutetaan ja suunnitellaan hyvää vauhtia. Harjoittelu Soteekissa menee tosi nopeasti, kun on paljon tekemistä. Toivotamme kaikille hyvää syksyn jatkoa!

Julkaistu

Kansainvälinen tupakaton päivä 31.5

Kansainvälistä tupakatonta päivää vietetään keskiviikkona 31.5.2023. WHO:n tupakaton päivä pyrkii tuomaan esille tupakoinnin haittoja, mutta halusimme lähestyä päivää eri tavalla. Tupakoitsijalle voidaan kertoa tieteellistä faktaa tupakoinnin vaaroista ja tupakka-askeihin laittaa pelottavia kuvia mustista keuhkoista. Tämän kaltainen valistus on kuitenkin hyödytöntä siihen asti, kunnes motivaatio muutokseen lähtee ihmisestä itsestään. Tässä postauksessa kerromme tupakoinnista addiktion näkökulmasta. Postaus sisältää myös raportin tupakoitsijan päivästä, joka kokeili olla yhden päivän polttamatta. Haastattelimme myös toista tupakoitsijaa hänen ajatuksistaan tupakkariippuvuuteen liittyen.

Tupakkariippuvuus

Tupakkariippuvuudessa yhdistyvät yleensä fyysinen, sosiaalinen sekä psyykkinen riippuvuus. Fyysinen riippuvuus on nikotiiniriippuvuutta. Nikotiinipitoisuus laskee parissa tunnissa ja tällöin nikotiinista riippuvainen tarvitsee uuden annoksen, jottei saisi vieroitusoireita. Nikotiini aiheuttaa myös mielihyvää aivoissa. Mielihyvän tunne ja vieroitusoireet ylläpitävät riippuvuutta.

Tupakointiriippuvuudessa korostuvat myös sosiaalinen ja psyykkinen puoli. Tupakointi on yleensä arkirutiinia ja tapa reagoida esimerkiksi tunteisiin. Tupakointiin liittyy myös toistuvia liikkeitä, kuten kädenliikkeitä. Kun tupakoi monta kertaa päivässä, liikesarja jää lihasmuistiin, jolloin toistamisesta tulee rutiini, joka tuottaa nautintoa.

Tupakointiin liittyy myös usein sosiaalinen puoli. Tupakointi aiheuttaa yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteen sosiaalisissa tilanteissa, joka vahvistaa riippuvuutta.
Tupakkariippuvuus, kuten muutkin riippuvuudet ovat ihmisille ristiriitainen asia. Toisaalta se tuottaa mielihyvää, mutta myös lisääntyvää haittaa. Riippuvuudesta on kuitenkin mahdollista vapautua, toisilla se onnistuu helpommin, mutta toisille se on vaikeampaa. Avainasemassa on ongelman myöntäminen, riippuvuuskäyttäytymisen muuttaminen ja toimeen tarttuminen asioiden korjaamiseksi.

Päivä ilman tupakkaa

Pirjo (nimi muutettu) lupasi olla päivän ilman tupakkaa ja raportoida siitä nousseita ajatuksia. Aamu ja sängystä ylös nouseminen tuntui vaikealta, sillä Pirjon tapana oli käydä aamuisin tupakalla. Pirjon strategia tupakoimattomaan päivään oli se, että hän ei kertoisi kokeilustaan kenellekään säästyäkseen uteluilta ja muistutuksilta tupakattomuudesta. Näin hänen ei ehkä tekisi tupakkaa niin paljon mieli, kun siitä ei sen enempää kyseltäisi. Suunnitelmana oli myös tehdä mahdollisimman paljon koulutehtäviä, jotka veisivät ajatuksia pois tupakasta. Pirjo kertoi ajomatkojen tuntuneen vaikeilta, koska hän oli tottunut usein polttamaan ajaessaan. Matkan aikana Pirjo huomasi hänen kätensä hakeutuvan tupakointi asentoon, ja käsille oli vaikeaa keksiä tekemistä. Hän huomasi näpräävänsä käsiään paljon päivän aikana, jotta saisi niille jotain tekemistä. Myös ruokailun jälkeiset ajat tuntuivat vaikeilta, sillä syömisen jälkeen on ollut tapana polttaa tupakka. Pirjo käytti päivän aikana nikotiinisuihketta, jonka hän arvelee auttaneen siihen, että fyysisiä vierotusoireita ei päivän aikana esiintynyt. Ilta oli vaikein, sillä silloin ei ollut enää paljoa tekemistä ja tupakka hiipi mieleen useammin. Päivä oli sujunut hyvin ilman merkittäviä kiukunpuuskia tai sen kummempia fyysisiä vieroitusoireita. Illalla kuitenkin Pirjo pisti tupakaksi ennen nukkumaanmenoa, jotta saisi hyvin unta.

Kokeilun päätyttyä Pirjo kertoi huomanneensa tupakan olevan pinttynyt tapa, joka ilmenee esimerkiksi käsien lihasmuistissa. Hänestä oli mielenkiintoista huomata, miten kädet hakeutuivat tupakointi asentoon automaattisesti niissä tilanteissa, joissa hän oli tottunut yleensä polttamaan. Pirjo kertoi myös, että on helpointa olla polttamatta, kun tietää tupakoinnin olevan tarvittaessa mahdollista. Esimerkiksi jos edessä on monen tunnin bussimatka ilman taukoja, tulee usein poltettua ”varmuuden vuoksi” etukäteen, kun siihen ei ole moneen tuntiin mahdollisuutta. Pirjo kertoi lopettamisen olevan haaveena tulevaisuudessa, mutta vielä se ei ole ajankohtaista.

Haastattelimme myös ”hyvän päivän -polttajaa” Kallea (nimi muutettu). Kallen suhde tupakkaan on vaihteleva. Pääasiassa Kalle polttaa kerran päivässä, joka ilta samaan aikaan. Hänen ystävänsä tulee iltaisin töiden jälkeen käymään tupakalla ennen kotiin menoa. Päivä sujuu hyvin ilman sen kummempia mielitekoja, kun hän tietää, että illalla on tupakointihetki ystävän kanssa. Hän ei osta omaa askia kotiin, koska ystävä tarjoaa joka ilta yhden tupakan. Kalle kertoo tupakan olevan tällä hetkellä sosiaalinen tapahtuma ja illan rentoutushetki, eikä kaipaa sitä päivisin. Kuitenkin stressaavissa elämäntilanteissa ja ahdistavien tunteiden vallitessa Kalle ostaa oman askin ja polttaa paljon. Kyseinen toimintamalli on hänen sanojensa mukaan ainoa tapa, jolla hän pääsee pakoon ahdistavia tunteita. Kalle on aikoinaan ollut täysin ilman tupakkaa puoli vuotta, mutta palasi yhden tupakan rutiiniinsa takaisin vähitellen. Hänen aikomuksenaan on lopettaa kokonaan, kunhan keksii vaihtoehtoisen keinon rentoutua ja lieventää ahdistuksen tunteita.

https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/mielenterveys/riippuvuus

https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakoinnin-lopettaminen/nikotiiniriippuvuus

Julkaistu

Maailman Parkinson päivä 11.4. 

Huhtikuun 11 on tohtori James Parkinsonin syntymäpäivä, ensimmäinen Parkinsonin taudin tunnistaja.  

Vuonna 2005 tulppaani hyväksyttiin Parkinsonin taudin viralliseksi symboliksi yhdeksännen Maailman Parkinson-päivän konferenssin yhteydessä. Kukka oli kuitenkin epävirallisesti yhdistetty sairauteen jo yli 20 vuotta ennen sitä.  

Vuonna 1980 hollantilainen puutarhuri J. W. S Van del Wereld, joka itse sairasti Parkinsonin tautia, kehitti uuden punavalkoisen tulppaanivaihtoehdon ja nimesi sen Dr. James Parkinson –tulppaaniksi, tohtorin kunniaksi. 

Nykyään punaisen tulppaanin käyttäminen lisää tietoisuutta ja osoittaa tukea Parkinsonin tautia sairastaville ja heidän läheisilleen kaikkialla maailmassa.  

Parkinsonin taudista  

Parkinson on etenevä sairaus, joka vaikuttaa hermostoon ja aiheuttaa tahattomia tai hallitsemattomia liikkeitä. Oireet alkavat yleensä vähitellen ja voivat alkaa lähes huomaamattomina, mutta pahenevat ajan myötä.   

Kuka tahansa voi olla vaarassa sairastua Parkinsonin tautiin, mutta joidenkin tutkimusten mukaan tämä tauti vaikuttaa useammin miehiin kuin naisiin, on epäselvää miksi näin. 

Yksi selkeä riskitekijä on ikä: useimmat Parkinsonin tautia sairastavat saavat ensimmäiset oireet 60 ikävuoden jälkeen, mutta noin 5-10 prosentilla oireet alkavat ennen 50 ikävuotta.  

Parkinsonin taudin varhainen alkaminen on usein perinnöllistä ja jotkin sen tautimuodot ovat liitetty tiettyihin geenimuutoksiin.  

Monet tutkijat uskovat nykyään, että Parkinsonin tauti selittyy geneettisten ja ympäristötekijöiden yhdistelmällä.  

Yleisimmät oireet  

Aivojen hermosolut (neuronit) rapistuvat tai kuolevat vähitellen. Monet oireet johtuvat niiden hermosolujen häviämisestä, jotka tuottavat aivoissa kemiallista viestinvälittäjää joka tunnetaan nimellä dopamiini. Dopamiinitasojen lasku aiheuttaa epätyypillistä toimintaa aivossa, mikä johtaa liikehäiriöihin ja muihin Parkinsonin taudin oireisiin. Taudin varhaiset oireet ovat hienovaraisia ja ilmenevät vähitellen. Ne jakautuvat yleensä motorisiin ja ei-motorisiin oireisiin.  

  • Vapina käsissä, käsivarsissa, jaloissa, leuassa tai päässä.  
  • Lihasjäykkyys, jossa lihas pysyy pitkään supistuksessa.  
  • Hitaus liikkumisessa. 
  • Tasapainon ja koordinaation heikkeneminen, saattaa johtaa kaatumisiin. 
  • Masennus ja muut tunnetilojen muutokset. 
  • Nielemis-, pureskelu- ja puhevaikeudet.  
  • Virtsaamisongelmat tai ummetus. 
  • Iho-ongelmat. 

Mielenkiintoisena lisätietona oireista, monet Parkinsonin tautia sairastavat ihmiset ovat kertoneet, että ennen oireiden alkamista heillä oli univaikeuksia, ummetusta ja hajuaisti heikentyi!  

Vaikka Parkinsonin tautiin ei ole parannuskeinoa, lääkkeillä, kirurgisella hoidolla ja muilla terapioilla voidaan usein lievittää joitakin oireita ja jos oireet paranevat lääkityksen aloittamisen jälkeen, se on erittäin varma osoitus siitä, että henkilöllä on Parkinsonin tauti. Yleisimmin käytetty lääke on Levodopa, se auttaa aivosoluja vapauttamaan dopamiinia.  

Niille ihmisille, jotka eivät reagoi hyvin lääkitykseen, yksi kirurginen hoito, joka on todettu erittäin onnistuneeksi, on syväaivostimulaatio. Lääkäri istuttaa elektrodeja osaan aivoja ja yhdistää ne pieneen sähkölaitteeseen, joka istutetaan rintaan. Laite stimuloi tiettyjä aivojen alueita, jotka ohjaavat liikkumista, niin että liikkumiseen liittyvät oireet saattavat helpottaa. 

Ennaltaehkäisy ja mielenkiintoiset faktat 

Koska Parkinsonin taudin syytä ei tunneta, ei ole olemassa tunnettuja keinoja taudin ehkäisemiseksi.  

Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että kofeiinia – jota on kahvissa, teessä ja kolajuomissa – käyttävät ihmiset sairastuvat Parkinsonin tautiin harvemmin kuin ne, jotka eivät käytä kofeiinia. Myös vihreällä teellä on yhteys pienempään riskiin sairastua Parkinsonin tautiin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, suojaako kofeiini Parkinsonin tautiin sairastumiselta vai liittyykö se siihen jollakin muulla tavalla. Tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä siitä, että kofeiinipitoisten juomien juominen suojaa Parkinsonin taudilta.  

Parkinsonin tautia sairastavilla on mahdollista elää hyvää tai erinomaista elämään. Yhteistyössä lääkärin kanssa voi laatia suunnitelman jonka avulla pysyy terveenä.  Siihen voi kuulua lähete neurologille, toimintaterapeutin, fysioterapeutin tai puheterapeutin hoito, tapaaminen terveydenhuollon sosiaalityöntekijän kanssa keskustellaksesi siitä, miten Parkinsonin tauti vaikuttaa elämääsi, säännöllisen liikuntaohjelman aloittaminen uusien tai voimakkaampien oireiden viivästyttämiseksi! Toinen erittäin tärkeä asia on keskustella perheen ja ystävien kanssa, jotka voivat antaa sinulle tarvitsemaasi psykologista ja henkistä tukea. 

Tarina Parkinsonista   

Magsin diagnoosi osui samalle ajanjaksolle kun muutto, eläkkeelle jääminen ja äidin kuolema muuttivat hänen elämäänsä.  

”Tunsin oloni melkein huonommaksi ennen kuin sain tietää Parkinsonin taudista kuin sen jälkeen”, Mags sanoo. ”En todellakaan ollut kovin hyväntuulinen toisinaan – lienee paras tapa ilmaista asia.”  

Sen jälkeen Mags on ollut hiljaisen päättäväinen. ”Olen saavuttanut enemmän kuin odotin ja Parkinsonin tauti on ollut siinä melkein merkityksetön.  

”Tietenkin päivä ilman sitä olisi aika mukava kokea”, hän myöntää. ”Olen jäykempi kuin ennen – ennen hyppäsin portaiden yli, mutta nyt otan asiat hieman hitaammin ja tasaisemmin.  

”En myöskään nuku yhtä hyvin kuin ennen. Tosin monet tuntemani ihmiset eivät nuku kovin hyvin, joten se voi olla vain ikään liittyvä asia!  

”Perheeni on minulle valtava tuki ja minulla on ihania ystäviä, jotka olen saanut juoksuyhteisön kautta – kaikki ovat sellaisia ihmisiä, joita en tuntenut vielä 10 vuotta sitten.  

”Tavoitteeni on aina ollut pitää sairauteni hallinnassa. Minulle Parkinsonin tauti ei ole mikään este.”  

https://www.parkinsons.org.uk/information-and-support/your-magazine/stories/when-it-comes-parkinsons-there-are-no-barriers

https://www.nia.nih.gov/health/parkinsons-disease

https://www.nia.nih.gov/health/parkinsons-disease

https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/parkinsons-disease/symptoms-causes/syc-20376055

Julkaistu

Maailman vesipäivä 22.3.

Maailman vesipäivä on julistettu 1992, yli 30 vuotta sitten, tarkoituksenaan listä tietoa vesivarantojen ja puhtaan veden saatavuuden ja sen vaikutuksesta maailman kansojen terveyteen, hyvinvointiin tasa-arvoon ja talouteen. Siitä huolimatta kolmasosa maailman ihmisistä elää ilman turvallista juomavettä ja puolet ilman asianmukaisia saniteettipalveluja. Sen vuoksi myös me haluamme muistuttaa aiheesta kirjoitamalla siitä. Onneksi merkittävää kehitystä on myös tapahtunut, vuosituhannen vaihteesta 1,8 miljardia ihmistä on tavoitettu puhtaalla juomavedellä ja 2,1 miljardia on saanut vessan käyttöön. Tämän kehityksen on nelinkertaistuttava jotta koko maailman väestö voisi saavuttaa nämä vuoteen 2030 mennessä.

97,5% maailman vedestä on suolaista ja suurin osa makeasta vedestä on jäässä, arviolta 1% on ihmisten käytettävissä. Ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin lisäämällä kuivuuskausia ja sateiden määrää. Vuonna 2016 arviolta 4 miljardia ihmistä kärsi vuosittain kausittaisesta vesivajeesta, joka on kestoltaan vähintään kuukauden pitkä. Ihmisen aiheuttama saastuttaminen on kiistatta suurin uhka vesivaroille, sillä arviolta 80 prosenttia maailman teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesistä johdetaan takaisin ympäristöön ilman minkäänlaista puhdistusta tai jätevesihuoltoa. Tämä on katastrofi, kun otetaan huomioon puhtaan juomaveden perustarve terveyden ylläpitämiseksi. Puhdas ja saatavilla oleva vesi mahdollistaa hygienian harjoittamisen, joka on keskeinen tekijä ripulin, hengitystieinfektioiden ja monien trooppisten tautien ehkäisyssä. Ripuli on hyvin estettävissä käsienpesulla, puhtaalla juomavedellä, ja asianmukaisilla vessoilla, näillä keinoilla voitaisiin estää vuosittain yli 800 000 kuolemantapausta. Riskit ovat vielä paljon suuremmat, kun puhdasta vettä ei ole saatavilla terveydenhuoltolaitoksissa. 

Merkittävien terveysvaikutusten lisäksi veden hakeminen vie aikaa ja jää usein naisten tehtäväksi. Tämä rajoittaa tyttöjen mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja vie resursseja pois työelämästä, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta ja asettaa rajoitteita taloudelle, mikä osaltaan pitää yllä köyhyyttä vesipulan riivaamissa maissa.

YK on arvioinut, että inhimillisen elämän edellytyksenä, päivittäin tulisi olla saatavilla 50-100 litraa puhdasta vettä juomista, ruoanlaittoa ja peseytymistä varten per henkilö. Suomessa vettä käytetään keskimäärin 155 litraa päivässä henkeä kohden. Miten voin säästää vettä? Kuluta kestävästi! Yhden farkkuparin valmistamiseen kuluu 10 000 litraa vettä. Mieti mitä syöt! Ruoan tuottaminen vaatii aina vettä, kuitenkin on mahdollista pohtia kuinka paljon vettä koko prosessissa kuluu. Vaihtamalla lihan kasvisruokavalioon, voi vähentää veden kulutusta jopa 14 kertaisesti. Lisäksi esimerkiksi, yhden riisikilon tuottamiseen tarvitaan noin 3000-5000 litraa vettä ja yhden perunakilon tuottamiseen 500 litraa vettä. Puhu! Maailman vesipäivä tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden tuoda puhtaan veden vaikutuksen terveydelle, koulutukselle ja maailmantaloudelle osaksi keskusteluja. 

Lähteet: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/drinking-water , https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-vesipaiva , https://www.un.org/sustainabledevelopment/the-lazy-persons-guide-to-saving-water/ , https://www.sanitationandwaterforall.org/about/about-us/water-sanitation-hygiene/why-sdg-6-matters, https://www.peta.org.uk/blog/10-shocking-stats-about-water-and-meat-eating/

Julkaistu

Downin syndrooma päivä- 21. maaliskuuta 2023 

”Meidän kanssamme, ei meitä varten” 

Downin syndroomasta 

Downin oireyhtymä eli trisomia 21 on tila, jossa ihmisellä on ylimääräinen 21. kromosomi jokaisessa kehon solussa. 

Hyvin pienellä osalla Downin oireyhtymää sairastavista henkilöistä on ylimääräinen kopio kromosomi 21:stä vain rajatusti osassa kehon soluja, tätä tilaa kutsutaan mosaikismiksi.  

Noin 1 vauvalla 700/800:sta, on synnynäisesti Downin oireyhtymä. Se esiintyy orgaanisesti eikä sille ole löydetty tunnettua syytä, vaan sen ilmestyminen on satunnaista. Vaikka kaikenikäiset naiset voivat saada Downin syndrooma-lapsen, yksi tekijä, jonka tiedetään lisäävän riskiä, on äidin korkeampi ikä. 35-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset saavat todennäköisemmin Downin oireyhtymää sairastavan lapsen. 

Kromosomit ovat geenien ja tiedon ”paketteja”, jotka sijaitsevat jokaisessa kehon solussa. Ne kantavat tietoa DNA:ta, joka ohjaa sitä miltä näytät ja miten kehosi ja aivosi toimivat ja kehittyvät

Downin oireyhtymä aiheuttaa yleensä eriasteisia kognitiivisia ja fyysisiä haasteita ja niihin liittyviä lääketieteellisiä ongelmia, oireet ovat erilaisia jokaisella henkilöllä.  Henkilöillä joilla oireyhtymä on, haasteet voivat olla myös erilaisia eri elämänvaiheissa.  

Downin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä on usein tyypilliset kasvonpiirteet, johon kuuluu kasvojen litteys, ylöspäin suuntautuvat silmäkulmat (ylöspäin suuntautuvat silmänhalkiot, pienet korvat, lyhyt kaula ja suusta ulos työntyvä kieli. Monilla on pienet kädet ja jalat ja kämmenten poikki on yksi poimu. Noin puolet sairastuneista lapsista syntyy sydänvian kanssa. 

Heidän puheensa ja kielensä kehittyy myöhemmin ja hitaammin kuin lapsilla, joilla ei ole Downin oireyhtymää. Lisäksi puhetta voi olla myös vaikea ymmärtää. 

Käyttäytymiseen liittyviin haasteisiin voi kuulua tarkkaavaisuusongelmia, pakko-oireista/pakko-oireista käyttäytymistä ja itsepäisyyttä tai kiukuttelua. Pienellä osalla Downin oireyhtymää sairastavista diagnosoidaan myös autismin kirjon häiriöiksi kutsuttuja kehityshäiriöitä, jotka vaikuttavat kommunikaatioon ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi heidän ajattelukykynsä (kognitio) heikkenee usein asteittain iän myötä, yleensä noin 50 vuoden iästä alkaen. Downin oireyhtymään liittyy itse asiassa kohonnut riski sairastua Alzheimerin tautiin, muistisairauteen, joka johtaa muistin, arvostelukyvyn ja toimintakyvyn asteittaiseen heikkenemiseen. Noin puolet aikuisista, joilla on Downin oireyhtymä, sairastuu Alzheimerin tautiin. 

Maailman Downin syndrooma päivä – World Down Syndrome Day WDSD 

Maailman Downin syndroomapäivä (World Down Syndrome Day, WDSD) on maailmanlaajuinen tietoisuuspäivä, jota Yhdistyneet kansakunnat on viettänyt virallisesti vuodesta 2012 lähtien. WDSD-päivän päivämäärä, on kolmannen kuukauden 21. päivä ja se valittiin merkitsemään Downin oireyhtymän aiheuttavan 21. kromosomin triplaantumisen (trisomian) ainutlaatuisuutta. 

Tämänvuotisen kampanjan viesti ”kanssamme, ei puolestamme” on keskeinen vammaisuutta koskevan ihmisoikeuslähtöisen lähestymistavan kannalta. Kampanjan tavoitteena on päästä eroon vanhentuneesta vammaisuuden hyväntekeväisyysmallista, jossa ihmisiä kohdeltiin hyväntekeväisyyden kohteina, jotka ansaitsivat sääliä ja olivat riippuvaisia muiden tuesta. Tämän lähestymistavan mukaan vammaisilla on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun ja samoihin mahdollisuuksiin kuin kaikilla muillakin ja he työskentelevät yhdessä muiden kanssa parantaakseen elämäänsä. 

Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, vaaditaan vammaisten henkilöiden täysipainoista ja tehokasta osallistumista, mutta monet järjestöt sulkevat edelleen Downin oireyhtymää sairastavat henkilöt työnsä ulkopuolelle. Näin he tekevät päätöksiä heitä varten, eivät heidän kanssaan. Downin syndroomaa sairastavia ihmisiä kohdellaan huonosti kaikkialla maailmassa. Heiltä evätään koulutus, hyvä terveydenhuolto, mahdollisuus tehdä työtä ja ansaita omaa rahaa, eikä heidän anneta päättää omasta elämästään: heidän ääntään ei kuulla! 

Siksi tämä järjestö pyrkii 21. maaliskuuta luomaan yhden ainoan ja koko maailman laajuisen viestin, jolla puolustetaan Downin syndroomaa sairastavien oikeuksia, osallisuutta ja hyvinvointia. 

Sukat rokkaa –kampanja 

Ihmiset ympäri maailmaa ovat vuodesta 2013 lähtien käyttäneet värikkäitä tai silmiinpistävän eriparisia sukkia lisätäkseen tietoisuutta maailman Downin syndrooma -päivästä 21. maaliskuuta. Teemapäivänä käytetään kahta erilaista sukkaa ihmisten ainutlaatuisuuden kunniaksi. Sukat valittiin, koska se on helppo tapa saada ihmiset osallistumaan. 

Haasteen tavoitteena on jakaa tietoisuutta Downin syndroomasta ja herättää keskustelua sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tiedä tästä teemapäivästä ja kysyvät sukista. 

Downin syndroomaa sairastavien ihmisten hyväksyminen yhteiskunnassa ja heidän mahdollisuutensa osallistua mielekkäästi heidän elämäänsä vaikuttaviin päätöksentekokysymyksiin ei ole vieläkään itsestäänselvyys. Tiedon jakamisen ja henkilökohtaisen kokemuksen myönteisen esimerkin ansiosta jokainen meistä voi murtaa ennakkoluuloja, auttaa muita tulemaan tasa-arvoisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja toteuttamaan unelmiaan – elämään täyttä elämää. 

Sinun tarvitsee vain pukea 21. maaliskuuta jalkaasi kaksi eriparisukkaa, ottaa kuva ja jakaa se sosiaalisessa mediassa hashtagilla #SockChallenge. 

Jaa kuva tai video Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja TikTokissa käyttämällä virallisia WDSD-hashtageja sosiaalisen median julkaisuissasi ja auta samalla jakamaan tietoa  Maailman Downin syndrooma -päivänä – #LotsOfSocks#WorldDownSyndromeDay #WithUsNotForUs #WDSD2023 #ShareTheJourney.  

Jos joku on kiinnostunut tutustumaan aiheeseen lisää. Lyhytelokuvassa ”chromosomes R us”,  Downin syndroomaa sairastavat näyttelijät selittävät, miten trisomia 21 syntyy.  

https://medlineplus.gov/genetics/condition/down-syndrome/#frequency

https://www.worlddownsyndromeday.org/what-is-down-syndrome

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32029743/

https://medlineplus.gov/genetics/condition/down-syndrome/#description

https://sockschallenge.com

https://www.foxnews.com/lifestyle/world-down-syndrome-day-sock-tradition

https://www.awarenessdays.com/awareness-days-calendar/world-down-syndrome-day-2023/

Julkaistu

Ystävänpäivä 14.2.

Sosionomiopiskelijat Anni Mäkilä, Emma Ilola ja Sanni Kilponen

Ystävänpäivää vietetään 14. Helmikuuta. Tänä vuonna ystävänpäivä osuu tiistaille. Ystävänpäivää on juhlittu vuodesta 1980 asti Suomessa. Viralliseksi päiväksi se on merkitty kalenteriin vuonna 1996. Ystävänpäivä on joulun jälkeen toiseksi suosituin korttipäivä.

Kansainvälisesti ystävänpäivä on Valentinuksen päivä. Ystävänpäivä on myös kansainvälisesti tavallisesti rakastavaisten juhla, Suomessa kuitenkin tätä pidetään yleisesti ystävien muistamisen juhlapäivänä.

Ystävänpäivää symboloi punainen sydän. Sydän kuvaa rakkautta, ystävyyttä ja ihailua. Punainen sydän symboloi ympäri maailman ystävyyttä. Suomen Punainen Risti on ensimmäinen, joka on painattanut ystävänpäiväkortit.

Perinteisesti ystäviä muistetaan ystävänpäivänä kortilla tai pienillä lahjoilla, kuten jollakin makealla herkulla. Lahjan sijaan voi muistaa myös teoilla. Esimerkiksi tekemällä yhdessä ruokaa, katsoa elokuvaa tai kertoa kuinka tärkeä on.

Ajatus ystävänpäivästä on alkuperin lähtöisin jo antiikin Rooman ajoilta, jolloin vietettiin keväistä hedelmällisyysjuhlaa Lupercaliaa. Silloin juhlittiin roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta sekä luonnon jumalaa.

Kyselimme opiskelijoilta kampuksella mitä ajatuksia ystävänpäivä herättää tai miten aikovat viettää sitä.

Opiskelijoiden vastauksia:

“Rakastajien päivä muualla maailmassa ja Suomessa oikeasti ystävänpäivä, jolloin muistetaan ystävää näkemällä, lähettämällä viestiä tai ystävänpäiväkortilla.”

“Ranskalainen opiskelijamme kyseli, onko päivä Suomessa ystävien vai pariskuntien?”

“Ystävänpäivänä ajattelee enemmän ystäviä”

”Lähetän ystävänpäiväkortin”

”Käyn ystävän kanssa kahvilla”

”Muistan ystävää pienellä lahjalla”

“Aion viettää aikaa ystävien kanssa”

“Ystävänpäivä aiheuttaa stressin, jos ei näe ystäviä”

“Paine lahjan ostosta, koska nykyään ystävänpäivä on liian materialistinen”

”Ystävänpäivänä ajattelee enemmän, miten etuoikeutetussa asemassa on, kun on ystäviä”

“Amerikkalainen hapetus ja syrjäyttää ja luo paineita. Eri arvoistaa valmiiksi yksinäisiä ja sinkkuja, joilla ei ole seuraa. Ystäviä ja läheisiä tulisi muistaa jokaisena päivänä eikä vain ystävänpäivänä. Lisäksi liika suklaan syönti vaarantaa kansanterveyttä”

Muistetaan muistaa ystäviä ystävänpäivänä. Haastetaan jokainen kertomaan ystävilleen, kuinka tärkeitä he ovat.

Hyvää ystävänpäivää kaikille! <3

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/ystavanpaiva-142 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-taman-ystavanpaivasta-lue-miksi-tanaan-juhlitaan/3194940 https://fi.wikipedia.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4

Julkaistu

112-päivä

Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelija Joanna Sainio

Vuodesta 1997 lähtien vietetystä 112-päivästä on muodostunut Suomessa perinne. Tänä vuonna mittariin täyttyy jo 26. vuosikerta. Vaikka Suomessa tämä tärkeä aihe on saanut huomiota jo 90-luvulla, Euroopan yhteistä 112-päivää on juhlittu ensimmäisen kerran vasta vuonna 2008.

Nykyään kyseinen päivä on tunnettu myös muualla Euroopassa. Euroopan komissio on yhdessä Euroopan parlamentin sekä neuvoston kanssa julistanut 112-päivälle oman kalenteripäivän, joka on 11. helmikuuta. Kampanja-aikaa on kuitenkin koko kyseinen viikko.

Kampanjatoiminta

Suomessa 112-päivä luo mahdollisuuden eri turvallisuustoimijoiden kampanjoimiselle, jonka tarkoituksena on edistää arkielämän turvallisuuden kehittämistä. Päätavoitteena on kiinnittää huomio tapaturmien sekä vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Pienet teot voivat vaikuttaa suuresti sekä sinun että lähipiirisi turvallisuuteen. Tällä tavoin kampanja pyrkii luomaan Suomesta Euroopan turvallisimman maan.

Vaikka kampanjoinnista vastaa myös taustavoimina toimivat Suomen poliisi, pelastustoimi, Rajavartiolaitos, Hätäkeskuslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö sekä opetushallitus, voi kuka tahansa järjestää päivään liittyvän tapahtuman omalla paikkakunnallaan teemaviikon aikana. Tapahtuman keskeisenä sisältönä on kertoa arkielämän turvallisuusasioista.

Hätänumero

Turvallisuusasioiden lisäksi 112-päivä muistuttaa myös koko EU:n yhteisestä hätänumerosta sekä sen oikeaoppisesta käytöstä. Hätänumero on 112. Kyseiseen numeroon voi soittaa ilmaiseksi, mistä tahansa liittymästä ilman suuntanumeroa.

Hätänumeroon tulee soittaa silloin, kun kohtaat hätätilanteen, tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle tai tiedät/epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa. Kun hätäkeskuspäivystäjä on puhelimen toisessa päässä, sinun tulee vastata esitettyihin kysymyksiin, toimia ohjeiden mukaisesti ja päättää puhelu vasta, kun olet saanut siihen luvan. Ole tietoinen, että hätänumeroon ei tule soittaa kiireettömissä tilanteissa, häiriötilanteissa, jotka eivät vaaranna ketään tai tiedustelutarkoituksessa.

Palvelukeskus Soteekin opiskelijoiden mielikuva

Palvelukeskus Soteekissa toimivat opiskelijat nostivat vahvinten esiin 112-päivästä poliisi-, ensihoitaja- ja palomiestoiminnan. Puhetta kehittyi myös hätäkeskuspäivystäjän ammatista sekä siihen kouluttautumisesta. Tietoisuus hätänumeroon soittamisesta sekä hätätilanteessa toimimisesta oli lähes jokaiselle keskusteluun osallistuneelle tuttua. Päivän päätavoite, eli turvallisuuden lisääminen arjessa, ei noussut esille keskustelussa ollenkaan.

https://112.fi/mika-on-112-paiva

https://112paiva.info/mika-112-paiva/

https://www.suomi.fi/palvelut/hatailmoituksen-tekeminen-hatakeskuslaitos/01a571b5-3eb9-4b49-a27e-ec8427737c5b

Julkaistu

Sosionomin koulutus ja työnkuva

Sosionomiopiskelijat Anni Mäkilä, Emma Ilola ja Sanni Kilponen

Tämän kirjoittajina toimii kolmannen vuoden sosionomi opiskelijat Anni, Emma ja Sanni. Olemme aloittaneet opinnot vuonna 2020 syksyllä Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Sosionomin työnkuva on laaja. Sosionomin työssä pääset edistämään asiakkaiden hyvinvointia, ohjaamaan, ehkäisemään syrjäytymistä sekä tukemaan sosiaalista kuntoutumista.

Sosionomikoulutus antaa pätevyyden toimia koko sosiaalialalla eri asiakasryhmien kanssa. Koulutuksessa valitaan lisäksi neljästä eri suuntautumisvaihtoehdosta itseä kiinnostava vaihtoehto, joka syventää osaamista tiettyyn asiakasryhmään. SAMKissa suuntautumisvaihtoehdot ovat varhaiskasvatus, lastensuojelu ja nuorisotyö, erityiskasvatus sekä aikuissosiaalityö. Sosionomiopinnot sisältää 210 opintopistettä ja kestää keskimäärin 3,5 vuotta.

”Valitsin sosionomi koulutuksen, koska tiesin haluavani työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Sosionomin työpaikka mahdollisuudet ovat niin laajat, joten luotin siihen, että oma kiinnostuksen kohde löytyy opintojen aikana. Olen ollut tyytyväinen Satakunnan ammattikorkeakoulun opetukseen, mutta olisin kuitenkin kaivannut itsenäisesti tehtäviä suorituksia enemmän. Opinnoissa lähes kaikki on tehty erilaisissa ryhmissä. Opinnot on antanut mahdollisuuden myös työntekoon koulun ohella. Työn kautta on varmistunut oma fiilis siitä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.”  – Sanni

Työpaikkamahdollisuuksia on runsaasti eri paikoissa, esimerkiksi koulussa voit työskennellä kuraattorina, koulusosionomina tai koulun perhetyöntekijänä. Varhaiskasvatuksessa työskennellään nimellä varhaiskasvatuksen sosionomi, johon vaaditaan varhaiskasvatuksen erilliset opinnot. Varhaiskasvatuksen sosionomina työskentelet perheiden kanssa yhteistyössä ja olet tukemassa perheiden hyvinvointia matalalla kynnyksellä. Toteutat varhaiskasvatusta kasvatuskumppanuutena vanhempien kanssa. Kaksi meistä on valinnut suuntautumisekseen varhaiskasvatuksen.

”Valitsin suuntautumisvaihtoehdoksi varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatuksessa pääsee työskentelemään iloisessa työympäristössä, koska lapset ovat pääsääntöisesti iloisia ja hyvän tuulisia. Työssä pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan monipuolista toimintaa. Koen työn todella tärkeäksi ja työssä tärkeää itselleni on lasten ja vanhempien aito kohtaaminen ja kuunteleminen. Minulle on tärkeää, että lapset viihtyvät varhaiskasvatuksessa ja voivat luottaa kasvattajiin ja kokea olonsa turvalliseksi.” – Sanni

”Valitsin varhaiskasvatuksen opinnot, koska haluaisin tulevaisuudessa työskennellä lasten parissa ja mahdollisesti päiväkodissa. Koska varhaiskasvatuksen sosionomin työ vaatii riittävät opintopistemäärät varhaiskasvatuksen opintoja pätevyyden saamiseksi, valinta tuntui helpolta. Varhaiskasvatuksessa pidän erityisesti siitä, että työtä tehdään tiimeissä ja että työ on luovaa.” – Anni

Lastensuojelussa sosionomi voi työskennellä esimerkiksi sosiaaliohjaajana tai perhetyöntekijänä. ”Lastensuojeluammattilaiset tekevät neuvonta- ja ohjaustyötä sekä asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistavaa muutostyötä ammatillisen osaamisensa puitteissa.” (THL)

Erityiskasvatuksessa pääset työskentelemään eri ikäisten erityistukea vaativien ihmisten parissa.

Aikuissosiaalityössä voi työllistyä muun muassa päihdetyöhön, vankilaan tai mielenterveystyöhön, erilaisiin ohjaus ja neuvontatehtäviin. ”Aikuisten parissa tehtävä työ sisältää hyvinvoinnin edistämistä, pulmallisten elämäntilanteiden ennalta ehkäisemistä ja vaikeiden elämäntilanteiden ratkaisemista.” (DIAK)

”Aikuissosiaalityön opinnoissa on laaja mahdollisuus opiskella eri kursseja rikosseuraamustyöstä päihdetyöhön ja työelämässä on monia asiakasryhmiä, joiden kanssa työskennellä. Aikuissosiaalityön opinnoista on hyötyä työskennellessä muuallakin kuin aikuissosiaalityön työpaikoissa, sillä myös esimerkiksi lastensuojelussa työskennellään tiiviisti yhdessä vanhempien kanssa.” – Emma

Sosionomina voit olla myös töissä vanhusten parissa. Osaat arvioida palveluntarvetta ja toteutat viriketoimintaa. Sosionomi näkee ikääntyneet osana yhteiskuntaa ja osaa tukea ikääntyneitä ja ajaa heidän etuaan, silloin kuin he eivät enää itse siihen kykene. Sosionomin vastuulla on usein vanhustyön kehittäminen. (Vesanen & Vähätalo, 2017).

Sosionomina kohtaat työssäsi erilaisia ihmisiä. Sosionomina voit työskennellä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Sosionomin työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Työtä hakiessa siis valinnan varaa löytyy.

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/hallinto/lastensuojelun-sosiaalityontekijan-kelpoisuus-ja-tehtavat

https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/ammatit-ja-patevyydet/ammatit-ja-tutkinnot/sosionomi-amk/

https://dialogi.diak.fi/2019/12/18/aikuisten-parissa-tyoskenteleva-sosionomi-edistaa-hyvinvointia-ja-osallisuutta/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129938/Vesanen_Veera_Vahatalo_Kiira.pdf;jsessionid=74721451FEE77899C537569845A2C834?sequence=1

Julkaistu

Pyhän Lucian kiehtova ja koskettava tarina

Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelija Kirsi Rutanen

Lucian päivää vietetään 13.12. Lucian ja hänen elämänkertansa on liitetty monenlaisia legendoja. Hänen historiallisuudestaan ei ole kuitenkaan epäilystä. Lucian tarina on monin tavoin mielenkiintoinen, kiehtova ja surullinen.

Kauniin Lucian elämä

Suloinen Lucia syntyi vuonna 283 Sisiliassa Syracusan kaupungissa rikkaan ja ylhäisen perheen tyttäreksi. Tytön isä kuoli hänen ollessaan nuori ja koska Rooman valtakunnassa naisilla piti olla miespuolinen holhooja, Lucia kihlattiin vasten tahtoaan. Omaperäinen Lucia kuitenkin yritti lykätä avioon astumista kaikin keinoin.

Sitten Lucian äiti sairastui punatautiin. Lucia oli kuullut, että pyhä Agathan pyhäinjäännöksillä rukoilleet olivat kokeneet ihmeparantumisia. Niinpä hän vei äitinsä Agathan haudalle rukoilemaan. Äiti tosiaan parantui ja tämä sain Lucian tekemään päätöksen omistaa elämänsä kristinuskolle ja luopumaan avioitumisesta.

Lucia onnistui puhumaan äitinsä antamaan hänelle avioliittoon varatut myötäjäiset ja lahjoitti ne eteenpäin Syracusan köyhille. Tämä ei sulhasta varsinaisesti luonnollisestikaan ilahduttanut.

Petollinen kihlattu

Runsaita myötäjäisiä ja pikaista avioitumista odottanutta sulhasta tilanne raivostutti niin paljon, että hän päätti ilmiantaa Lucian keisarin sotureille. Rooman valtakunnassa kristinuskon harjoittaminen oli kiellettyä ja kristittyjä pidettiin keisarin vihollisina. Niinpä heitä tapettiin säälimättömästi.

Vankilan sijaan Lucia tuomittiin työskentelemään häpäisymielessä prostituoituna bordellissa. Tuomion julistamisen jälkeen tapahtui ihme. Lucia täyttyi Pyhällä Hengellä ja muuttui niin painavaksi, ettei häntä saatu kannettua bordelliin. Vaikka häntä yritettiin siirtää niin miesvoimin kuin härkien avulla, se ei onnistunut.

Niinpä hänet päätettiin polttaa. Tuli ei pystynyt kuitenkaan vahingoittamaan rukoilevaa ja Jumalan ylistämää Luciaa. Sotilaat kaivoivat Lucian silmät päästä, mutta tyhjiin silmäkuoppiin kasvoi takaisin uudet silmät. Siksi häntä pidettiin sokeiden ja silmäsairauksista kärsivien suojeluspyhimyksenä. Lucia kuoli vasta, kun hänen kurkkunsa läpi iskettiin tikari. Kuolinpäivä oli juurikin joulukuun 13. päivä vuonna 304.

Lucian pyhäinjäänteitä säilytetään Pyhän Jeremiaan kirkossa Venetsiassa.

Pyhä Lucia

Marttyyrikuoleman kärsinyt Lucia julistettiin katolisessa kirkossa pyhimykseksi 1300-luvulla. Seuraavina vuosisatoina tarina Luciasta levisi Ranskaa, Englantiin ja Saksan kautta myös Pohjoismaihin. Suomessa Pyhä Lucia tuli tunnetuksi 1700-luvulla. Varsinaisia Lucian päivän juhlia meillä on vietetty varmuudella vasta 1800-luvulla.

Lucia-neidon asuun kuuluu valkoinen puku, punainen vyö ja kynttiläkruunu. Näillä kaikilla on symbolinen merkitys.  

Joulukuun 13. päivä oli vuoden lyhyin päivä ennen vuoden 1700 kalenteriuudistusta, jolloin otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri. Lucian pyhä osui siten talvipäivänseisaukseen, ja siitä tuli valon juhla pimeyden keskelle. Nykyään vuoden lyhyin päivä on 21. Joulukuuta.

Pyhän Luciaa on rukoiltu keskiajalla avuksi erityisesti kaulan kasvaimissa sekä sokeudessa ja silmätaudeissa. Hänestä on säilynyt muistumia myös suomalaisessa kansanperinteessä.

Lucian päivän juhlinta Suomessa

Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin vuonna 1930 ja vuonna 1950 Suomessa valittiin ensimmäinen virallinen Lucia.

Suomen Lucia valitaan vuosittain. Hänet kruunataan Lucian päivänä Helsingin Tuomiokirkossa. Sen jälkeen Lucia perinteisesti johdattaa kulkueen kaupungin läpi. Lucian valintaan ja äänestykseen liittyy myös hyväntekeväisyys. Luciakin jakoi omat myötäjäisensä köyhille. Lucia-perinnettä ylläpitää Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.

Lucia-neidon asu

Valkoisella kaavulla symboloidaan Lucia-neitsyen viattomuutta. Punainen vyö taas ilmentää Lucan marttyyrikuolemaa ja kaulan lävistämisestä seurannutta verivanaa. Kynttiläkruunun liekit kuvaavat tulta, joka ei kyennyt polttamaan uskossa vahvaa Luciaa. Kynttilät kuvastavat myös Lucian tuomaa valoa.

Lucia kantaa sylissään usein myös olkilyhdettä. Se kuvaa yhtä Luciaan liittyvää ihmettä yli tuhat vuotta tämän kuoleman jälkeen. Syracusassa kärsittiin pahasta nälänhädästä vuonna 1646 ja kansa rukoili Lucialta ihmettä. Seuraavana päivänä (joka sattui olemaan joulukuun 13. päivä), purjehti satamaan laiva, joka oli täynnä viljaa.

Santa Lucia – laulu

Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki,
ja maa on valkean verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo,
Pyhä Lucia, Pyhä Lucia.

Lähteet:

https://listafriikki.com/yhteiskunta/10-faktaa-lucian-paivasta/

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/alkuperainen-lucia-neito-oli-sisilialainen-marttyyri

https://historianet.fi/joulu/kuka-oli-pyha-lucia

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/12/lucian-paiva-valon-juhla-1312