Suomessa on noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkin asteinen kuulon alenema. Näistä yli 100 000 käyttää kuulon apuvälinettä. Noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulonapuvälineistä. Huonokuuloisuutta on kaikissa ikäryhmissä.
Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin mistä kuulon alenema johtuu, käsittelen aihetta sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan kannalta. Miten meidän pitää ottaa huonokuuloisuus huomioon omassa työssämme, jotta huonokuuloinen asiakas saa tarvitsemansa avun.
Allekirjoittanut on itse huonokuuloinen ja opiskelemassa sairaanhoitajaksi. Voin siis kirjoittaa tämän blogi tekstin omasta kokemuksesta. Haluan tällä tekstillä tuoda esille sellaisia asioita, joita ei normaalikuuloinen välttämättä tule edes ajatelleeksi kommunikoinnissa huonokuuloisen kanssa.
Yleisin virhe, joka tehdään huonokuuloisen kanssa, on huutaminen. Jos huonokuuloinen pyytää toistamaan asian ei kannata alkaa huutamaan. Tämä särkee ääntä, jolloin puheesta selvää saaminen tulee hankalammaksi ja asia jää edelleen epäselväksi. Äänen voimakkuutta voi korotta mutta huutaminen ei auta. Huonokuuloinen lukee monesti puhujan huulilta mitä hän sanoo, joten vallitseva maailman tilanne aiheuttaa sen, että maskeja käyttäessä huulilta luku ei onnistu. Huulilta luvun muistaminen myös hoitotilanteissa kannattaa muistaa. Huonokuuloiselle on turha puhua selkä häneen päin tai näkymättömissä olevana. Myös jo pelkkä kasvojen kääntö poispäin tuottaa ongelmia. Monesti on tilanteita, joissa puhuja katsoo muualle ja kuuleminen sekä huulilta luku on hankalaa. Itse olen monesti törmännyt tähän lääkärissä, jossa lääkäri puhuu koneelle kääntyneenä. Huonokuuloisen kanssa kommunikoidessa katsekontakti auttaa paljon asian ymmärtämistä. Itse pystyn kommunikoimaan pelkällä huulilta luvulla ilman ääntä. On myös sellaisia huonokuuloisia, joiden kanssa huulioluku ei helpota kuulemista. Näitä ovat yleensä ne, joiden kuulon alenemasta on vasta lyhyt aika.
Mikäli asia jää vielä epäselväksi vaikka kaikki edelliset toimet on jo tehty, ei mielestäni ole väärin ottaa avuksi kynää ja paperia. On olemassa myös puhelimeen ladattavia ohjelmia, jotka muuttavat puheen tekstiksi reaaliajassa. Nämä ovat hyvä apu kommunikoinnissa. Tällaisen voi ladata puhelimeen jo valmiiksi, josta se on helppo ottaa tarvittaessa käyttöön. Jos tila, jossa puhutaan, on kovin meluisa tai kaikuva kannattaa miettiä, että voisiko tilaa vaihtaa. Jotkin huonokuuloiset voivat haluta vastaanotto tilanteeseen mukaan oman läheisen ikään kuin tulkkaamaan. Monesti huonokuuloinen uuden ihmisen äänen kuuleminen voi olla hankalaa, mutta läheisen ääneen on monesti jo tottunut, jolloin kuuleminen on helpompaa.
Joissakin tiloissa on mahdollisuus saada induktio silmukka käyttöön asiakastilanteen ajaksi. Näitä olen nähnyt esimerkiksi terveyskeskuksen ilmoittautumisessa. Tämän voi ottaa mukaan myös vastaanotolle. Jos tällainen on niin kuulolaitetta käyttävälle voi ehdottaa tämän käyttöönottoa helpottamaan keskustelua. Tällä estetään myös se, että äänen korottamisella tietosuoja vaarantuu, ympärillä olevat kuulevat myös mistä keskustellaan. Tässä tietosuoja täyttyy, koska induktio silmukalla voi puhua normaalilla äänellä eikä asiakkaan asiat kuulu samalla tavalla ulkopuolisille.
Huomio vielä loppuun. Jos hermostut asiakkaalle, ettei hän kuule, helposti kaivat itsellesi vain kuoppaa jalkojen alle. Myöskin toteamus ”ei mitään, unohda”, voi olla huonokuuloiselle punainen vaate. Usein asiat hoituvat helpommin, jos molemmat osapuolet pysyvät rauhallisina ja osoittavat kiinnostusta asian hoitamiseen. On totta, että huonokuuloisen asiakkaan kohtaamiseen voi mennä enemmän aikaa. Asiakas kuitenkin arvostaa, kun hänen huonokuuloisuutensa tulee huomioiduksi, vaikka asian käsittely kestäisikin 5 minuuttia kauemmin.
Jos asiasta heräsi kysymyksiä tai haluat lukea lisään niin tietoa huonokuuloisuudesta löytyy Kuuloliiton www-sivulta: https://www.kuuloliitto.fi/
Lea Salminen
Sairaanhoitaja opiskelija
Soteekki