Koulujärjestelmät eri puolilla maailmaa

Kirjoittanut fysioterapiaopiskelijat Sangita Gurung ja Iqra Batool (julkaistu 31.1.2022). Kääntänyt Nina Koponen ja Sanni Riihimäki.

Sille on syynsä, että ihminen on fiksuin olento maan päällä. Meillä on opittuja taitoja ja tietoja, jotka ovat auttaneet meitä edistymään ja kehittymään pidemmälle. Pääelementti tämän viisauden saavuttamiseksi on koulutus, joka on antanut meille tietoa tästä maailmasta ja ympäristöstämme. Jokaisella maalla tai kulttuurilla on omat sääntönsä ja opetussuunnitelmansa koulujärjestelmälle. Tässä annamme muutaman esimerkin siitä, miten eri koulutusta annetaan eri ympäristöissä ja miten suuresti jokainen järjestelmä poikkeaa toisista. Haastattelimme eri puolilta maailmaa tulleita opiskelijoita ja kyselimme heidän kokemuksistaan koulutuksesta heidän kotimaissaan.

K1. Mitä olet mieltä koulutusjärjestelmästä kotimaassasi?

Rassendyll (Cameroon): Koulu antaa hyvän teoriapohjaisen koulutuksen ja opiskelijat tietävät paljon eri asioiden teoriasta. Käytännön opissa on vielä paljon puutteita, johtuen rahoituksen puutteesta Hänen henkilökohtaisen kokemuksensa mukaan koulu  oli hyvin aktiivinen ja tarjosi useita mahdollisuuksia kohdata uusia asioita. Hän kävi sisäoppilaitosta, jossa hän kertoi meille oppineensa asioita, kuten henkilökohtainen hygienia ja järjestely. Hänen mielestään taidot, joita hänellä on nykyään, olivat ne sitten henkilökohtaisen elämän tai koulutuksen, ovat tulleet koulun aikana tapahtuneen jatkuvan käytännön opin kautta.

Karolina (Czech Republic): Koulu hänen maassaan on ilmaista, mutta vaativampaa hänen mielestään. Hänen mukaansa kouluissa on käytössä hyvin vanhanaikaiset opetustavat ja asioiden muistaminen koetaan tärkeämpänä kuin niiden oppiminen. Heillä oli useita kokeita, suullisia ja kirjallisia läpi lukukauden. Joka koe arvioitiin asteikolla 1-5, 1 on paras ja 5 huonoin arvosana. Oppilaat eivät voi vapaasti valita eri aineita, sillä kaikki ne ovat pakollisia. Hänen mukaansa oppilailla on jatkuvat paineet mukana pysymisestä ja opintojen suorittamisesta ajallaan.

Matilda (Finland and Luxemburg):  Hänellä oli kaksi hyvin erilaista kokemusta kouluista. Hän kävi esiopetuksensa ensin Suomessa ja myöhemmin, hänen vanhempansa muuttivat Luxemburgiin, jossa hän aloitti koulun. Hän mainitsi, että Suomalaiset lapset käyvät heitä lähimpänä olevaa koulua, jonka oppimisympäristö on paineeton. Hänen kokemuksestaan koulu Luxemburgissa on hyvin erilaista, sillä vanhemmat valitsevat koulun omien toiveidensa mukaan, tällöin koulu voi sijaita hyvin kaukana. Oppimisympäristö on hyvin vaativa ja kilpailullinen. Lapsilla on usein kokeita ja heitä seurataan sekä arvioidaan tarkasti. Koulupäivät ovat pitkiä ja sinun pitää opetella vähintään 3 eri kieltä. Kouluvuoden alusta asti luodaan opinnot valitsemillesi kielille. Koulutussysteemi on myös hieman monimutkainen. Suurin osa perheistä tulevat arvostetuista taustoista, jolloin koulun vaikutus on ollut läsnä aikaisesta lapsuudesta asti. Koulu on hyvin akateeminen.

K.2. Mitä mieltä olet SAMKin opetussuunnitelmasta?

Rassendyll: Opetus SAMK:ssa on työ orientoitunutta ja tavoitteena on pitää huolta, että jokainen valmistuva opiskelija löytää hyvän työn nopeasti. Kaiken kaikkiaan opetus/harjoittelut pohjautuvat juuri siihen, mitä omassa ammatissasi tarvitset. Hänen mukaansa SAMK mahdollistaa käytännön harjoittelua yhdistettynä teoriaan eri aloilla, mikä antaa motivaatiot oppia uusia tietoja ja taitoja. Käytännön harjoittelut valmistavat opiskelijoita työelämään, mikä on hieno puoli SAMK:in koulutusta. Hän mainitsi myös, että SAMK:in koulutus keskittyy enemmän Suomalaisille työmarkkinoille. Olisi hienoa, jos tätä markkinaa laajennettaisiin kansainväliseksi.

Karolina: Opiskeluympäristö SAMK:issa on huomattavasti helpompi, opettajat ovat ystävällisiä ja kohtelevat kaikkia tasa-arvoisesti. Koulu keskittyy auttamaan jokaista valmistumaan. Koulu on moderni ja hyvin varusteltu. Kaikki toimii sulavasti ja on mukavaa.  Opiskelijatapahtuma ja organisaatiot ovat plussaa.

Matilda: Hänen kokemuksensa SAMK:issa on tähän asti ollut hyvä. On mahdotonta epäonnistua täällä, opettajat rohkaisevat meitä valmistumaan ja antavat kaikille reilun mahdollisuuden tähän. Opettajat tukevat ja ruoka on halpaa.

K3. Kuinka vertailisit molempia koulutusjärjestelmiä?

Rassendyll: Hän kertoi, että sosiaalisilla aktiviteeteilla oli suuri rooli ja osa koulutusta. Heillä on monia eri harraste ryhmiä, joiden tavoitteina on antaa oppilaille mahdollisuus kehittää monia eri taitoja. On journalismia, urheilukerhon, kirjoittamista ja monia muita kerhoja oppilaille, nämä auttavat myös sosiaalisten taitojen kehittymisessä. SAMK:issa hän ei ole ollut osana mitään tällaista toimintaa vaikka on pelejä ja yhteisiä tapahtumia, ne ovat suljetuissa ryhmissä.

Karolina: Joskus pakotettu ympäristö valmistaa sinua tuleviin vaikeuksiin. Koulu Luxemburgissa teki hänestä kilpailullisen ja hän oppi kieliä, kun taas SAMK:ssa on  mahdollisuus valinnan vapauteen. Työmäärä SAMK:ssa on kevyempi ja sinulla on vapaapäiviä joiden avulla opiskelija voi aikatauluttaa opintojaan jatkuvan paineen sijaan. Joskus hän kokee olevansa vähemmän motivoitunut käyttämään vapaa-aikaansa opiskeluun, sillä motivaation tulisi tulla hänestä itsestään.

Vau mahtavaa! Kaikkien kokemukset eroavat toisistaan ja SAMK:n opetussuunnitelmasta. Melkein kaikilla heistä on ollut hyvin tiukka kouluympäristö, joka on vaikuttanut jokaisen tulevaisuuteen suuresti niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Tiukka ympäristö auttaa opiskelijoita käyttäytymään hyvin, ottamaan vastuuta ja parantamaan sosiaalisia- sekä henkilökohtaisia taitoja vaikka toisaalta sillä voi negatiivinen vaikutus erityisesti mielenterveyteen.

Meidän mielestämme on tärkeää, että koulutus jota oppilaille tarjotaan tulisi olla huolellisesti suunniteltu ja toteutettu tarjoten jokaiselle tasa-arvoisen mahdollisuuden. Opiskelijat eivät opi muistamalla ulkoa asioita ja teoriaa, vaan ymmärtämällä ja harjoittelemalla taitoja menestyäkseen elämässä. He ansaitsevat mahdollisuuden valita ja löytää elämässä itselleen sopivan uran. On tärkeää motivoida eikä olla liian tiukka säännöissä, mikä usein johtaa motivaation laskuun uusien asioiden oppimisessa. Kuitenkin säännöt ja säädökset ovat erittäin tärkeitä, jotta koko systeemi toimii ja opiskelijat oppivat niiden arvon ja tärkeyden. Säännöt ovat tärkeitä, mutta niiden ei tule vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin.

Tähän lopetamme blogimme ja kiitämme lukijoita. Haluaisimme mainita, että kaikki tässä blogissa kirjoitettu on täysin omi henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia eri opiskelijoilta. Toivottavasti nautitte lukemisesta. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *