Maailman vesipäivä on julistettu 1992, yli 30 vuotta sitten, tarkoituksenaan listä tietoa vesivarantojen ja puhtaan veden saatavuuden ja sen vaikutuksesta maailman kansojen terveyteen, hyvinvointiin tasa-arvoon ja talouteen. Siitä huolimatta kolmasosa maailman ihmisistä elää ilman turvallista juomavettä ja puolet ilman asianmukaisia saniteettipalveluja. Sen vuoksi myös me haluamme muistuttaa aiheesta kirjoitamalla siitä. Onneksi merkittävää kehitystä on myös tapahtunut, vuosituhannen vaihteesta 1,8 miljardia ihmistä on tavoitettu puhtaalla juomavedellä ja 2,1 miljardia on saanut vessan käyttöön. Tämän kehityksen on nelinkertaistuttava jotta koko maailman väestö voisi saavuttaa nämä vuoteen 2030 mennessä.
97,5% maailman vedestä on suolaista ja suurin osa makeasta vedestä on jäässä, arviolta 1% on ihmisten käytettävissä. Ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin lisäämällä kuivuuskausia ja sateiden määrää. Vuonna 2016 arviolta 4 miljardia ihmistä kärsi vuosittain kausittaisesta vesivajeesta, joka on kestoltaan vähintään kuukauden pitkä. Ihmisen aiheuttama saastuttaminen on kiistatta suurin uhka vesivaroille, sillä arviolta 80 prosenttia maailman teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesistä johdetaan takaisin ympäristöön ilman minkäänlaista puhdistusta tai jätevesihuoltoa. Tämä on katastrofi, kun otetaan huomioon puhtaan juomaveden perustarve terveyden ylläpitämiseksi. Puhdas ja saatavilla oleva vesi mahdollistaa hygienian harjoittamisen, joka on keskeinen tekijä ripulin, hengitystieinfektioiden ja monien trooppisten tautien ehkäisyssä. Ripuli on hyvin estettävissä käsienpesulla, puhtaalla juomavedellä, ja asianmukaisilla vessoilla, näillä keinoilla voitaisiin estää vuosittain yli 800 000 kuolemantapausta. Riskit ovat vielä paljon suuremmat, kun puhdasta vettä ei ole saatavilla terveydenhuoltolaitoksissa.
Merkittävien terveysvaikutusten lisäksi veden hakeminen vie aikaa ja jää usein naisten tehtäväksi. Tämä rajoittaa tyttöjen mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja vie resursseja pois työelämästä, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta ja asettaa rajoitteita taloudelle, mikä osaltaan pitää yllä köyhyyttä vesipulan riivaamissa maissa.
YK on arvioinut, että inhimillisen elämän edellytyksenä, päivittäin tulisi olla saatavilla 50-100 litraa puhdasta vettä juomista, ruoanlaittoa ja peseytymistä varten per henkilö. Suomessa vettä käytetään keskimäärin 155 litraa päivässä henkeä kohden. Miten voin säästää vettä? Kuluta kestävästi! Yhden farkkuparin valmistamiseen kuluu 10 000 litraa vettä. Mieti mitä syöt! Ruoan tuottaminen vaatii aina vettä, kuitenkin on mahdollista pohtia kuinka paljon vettä koko prosessissa kuluu. Vaihtamalla lihan kasvisruokavalioon, voi vähentää veden kulutusta jopa 14 kertaisesti. Lisäksi esimerkiksi, yhden riisikilon tuottamiseen tarvitaan noin 3000-5000 litraa vettä ja yhden perunakilon tuottamiseen 500 litraa vettä. Puhu! Maailman vesipäivä tarjoaa myös erinomaisen tilaisuuden tuoda puhtaan veden vaikutuksen terveydelle, koulutukselle ja maailmantaloudelle osaksi keskusteluja.
Lähteet: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/drinking-water , https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-vesipaiva , https://www.un.org/sustainabledevelopment/the-lazy-persons-guide-to-saving-water/ , https://www.sanitationandwaterforall.org/about/about-us/water-sanitation-hygiene/why-sdg-6-matters, https://www.peta.org.uk/blog/10-shocking-stats-about-water-and-meat-eating/