Tässä blogissa perehdytään hieman fysioterapeutin koulutukseen ja millaisia uramahdollisuuksia valmistumisen jälkeen avautuu.
Fysioterapeutti on ihmisten toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia ja liikkumista edistävä ammattilainen. Fysioterapeutin osaamista tarvitaan erityisesti silloin, kun ikääntyminen, vamma, kipu, sairaus, toimintahäiriö tai yksilön arjessa oleva tekijä rajoittaa yksilön tai väestön toimintakykyä (Opintopolku.fi). Fysioterapeutti on lailla suojattu ammattinimike, joka tarkoittaa sitä, että vain koulutuksen käyneellä henkilöllä on oikeudet toimia laillistettuna fysioterapeuttina ja näin ollen harjoittaa kyseistä ammattia. Toimintaa valvoo AVI eli aluehallintavirasto sekä VALVIRA eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.
Fysioterapeutti on ammattikorkeakoulututkinto ja opinnot kestävät 3,5 vuotta. Tutkintoa suoritetaan 210 opintopisteen verran. Suomessa fysioterapiaa voi opiskella 17 eri koulussa, joista yhdessä opinnot voi suorittaa ruotsiksi ja pohjoismaiden ainoan englanninkielisen koulutuksen voi suorittaa SAMK:ssa. Englanninkielisen tutkinnon lisäksi SAMK on ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa eläinfysioterapian koulutusta Suomessa.
Yleensä ensimmäisen vuoden opintojen aikana perehdytään perusasioihin, kuten anatomian perusteisiin, yhteisöllisyyteen, asiakaslähtöiseen vuorovaikutukseen, ohjaamisen perusteisiin, toimintakykyyn ja sen arviointiin, esteettömyyteen, biomekaniikkaan, motoriseen oppimiseen sekä terapeuttiseen harjoitteluun. Satakunnan ammattikorkeassa työharjoitteluajaksoa ei ensimmäisenä vuotena ole, joten perusasioihin jää aikaa perehtyä. Mitä pidemmälle opinnoissa pääsee, sitä enemmän fysioterapian teoriaosaaminen syvenee. Viimeisenä vuotena opinnoissa keskitytään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamiseen. Pähkinänkuoressa koko fysioterapeutin tutkinto koostuu perusopinnoista, ammattiin perehdyttävistä opinnoista, harjoittelujaksoista sekä opinnäytetyöstä.
Fysioterapeutti voi työskennellä muun muassa sairaalassa, terveyskeskuksessa, yksityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa, urheiluseuroissa jne. Fysioterapeutin uramahdollisuudet ovat monipuoliset ja vaihtelevat riippuen henkilön kiinnostuksen kohteista, erikoistumisesta ja työkokemuksesta. Ohessa muutama esimerkki erikoistumisen vaativista uramahdollisuuksista:
- Liikunta- ja urheilufysioterapia: Tämä ura keskittyy erityisesti liikunnan ja urheilun parissa työskentelyyn. Fysioterapeutit voivat toimia urheiluseurojen, kuntokeskusten tai valmennusohjelmien osana, auttaen urheilijoita parantamaan suorituskykyään ja ehkäisemään urheiluvammoja.
- Työfysioterapia: Työfysioterapeutit auttavat työntekijöitä säilyttämään terveytensä ja hyvinvointinsa työpaikalla. He voivat suunnitella ergonomisia työasemia, antaa neuvoja oikeista työtavoista ja hoitaa työperäisiä vammoja ja vaivoja. Jotta voi työskennellä työfysioterapeuttina, vaatii se erillisen pätevöittävän lisäkoulutuksen.
- Lasten fysioterapia: Lasten fysioterapeutit työskentelevät lasten kanssa, jotka tarvitsevat apua motoristen taitojen kehittämisessä, esimerkiksi lapsilla, joilla on kehityksellisiä viiveitä tai neurologisia haasteita.
- Ortopedinen Manuaalinen Terapia: Toisin sanoen OMT-fysioterapia on erikoistumisala, joka keskittyy tuki- ja liikuntaelinten ongelmien tutkimiseen, arviointiin sekä hoitoon. Tämä hoitomuoto perustuu manuaaliseen terapiaan eli käsin tehtäviin hoitomenetelmiin, kuten nivelten mobilisointiin, manipulaatioon ja pehmytkudosten käsittelyyn. OMT-fysioterapiassa keskeisenä ajatuksena on kokonaisvaltaisuus ja kliininen päättely. Koulutukseen voivat hakea vain fysioterapeutit ja lääkärit ja koulutuksen kesto on 2,5 vuotta.
- Koulutus ja tutkimus: Joillekin fysioterapeuteille ura voi kulkea opettamisen tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) suuntaan. He voivat työskennellä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, terveydenhuollon oppilaitoksissa tai tutkimuslaitoksissa opettaen tulevia fysioterapeutteja tai osallistuen kliiniseen tutkimukseen.
- Johtotehtävät ja konsultointi: Kokeneet fysioterapeutit voivat edetä johtotehtäviin esimerkiksi terveydenhuollon organisaatioissa tai toimia konsultteina terveydenhuollon alalla, antaen neuvoja ja asiantuntemusta fysioterapian alalla. Mikäli johtotehtävät ja konsultointi kiinnostaa, on suositeltavaa vahvistaa omaa osaamista suorittamalla esimerkiksi ylemmän amk-tutkinnon tai fysioterapian maisteriohjelman yliopistossa.
Fysioterapeuttina työskentely ei itsessään vaadi erikoistumiskoulutusta, näin ollen valmistumisen jälkeen voi työskennellä niin sanotuissa ”perustason tehtävissä” muun muassa palvelutaloissa, apuvälineiden parissa ja sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastoilla, jossa fysioterapeutti vastaa terveyttä ja toimintakykyä edistävästä ja ylläpitävästä ohjauksesta, erilaisista terapeuttisista harjoitteista sekä manuaalisesta terapiasta.
Tällä hetkellä olen itse toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija englanninkielisellä linjalla. Opinnoista olen tykännyt todella paljon ja ala tuntuu omalta. Ennen Soteekkia olen tehnyt yhden harjoittelun geriatrisella kentällä ja pidin tästä harjoittelusta todella paljon. Harjoittelussa tunne siitä, että olen valinnut oikean alan, vahvistui entisestään. Valmistumisen jälkeen haaveenani olisi erikoistua OMT-fysioterapiaan ja/tai äitiysfysioterapiaan. Erikoistumismahdollisuuksia on niin valtava kirjo fysioterapiassa ja jokainen niistä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Näin ollen voi myös olla, että tämänhetkiset urahaaveet muuttuvat opintojen edetessä.
Mikäli kuntoutus ja terveydenedistäminen sekä ihmisläheinen ala kiinnostaa on fysioterapeutti hyvä alavaihtoehto.
Kirjoittanut Alexandra